Lemmikit

Niinhän tässä nyt kävi, että meidän perhe kasvoi yhdellä pikkuisella. Tuntui että on tilaa, syliä ja rakkautta.

Pikku Mini on chihu-uros, ikää tällä hetkellä 11 viikkoa. Se ei ole viralliselta kasvattajalta, mutta mielestäni kuitenkin asiallisista oloista lähtöisin. Lauma otti sen upeasti vastaan. Onnista on kuoriutunut suorastaan esimerkillinen isoveikka. Ensimmäiset päivät Mini arasteli tietysti, mutta on päivä päivältä rohkeampi. Ruoka maistuu hyvin. Se on aivan uskomattoman luottavainen. Nukkuessaan sylissä se on niin suloinen että itkettää, ja melkein halkean siitä että miten paljon voi noin pientä olentoa rakastaa.

Onnea uudesta!

Ihana! Isosti onnea pienestä poikasesta!

Onnea uudesta perheenjäsenestä! <3

Onnea ja iloa tosi Minin elämään!
Se on löytänyt laumassa jo lämpimän nukkuma- ja turvapaikan.

Voi miten ihana parivaljakko <3 Onnea!

Voi miten ihana pikkuinen Mini, paljon onnea!!

Onpas söpö <3

Ihana Mini <3

Oi miten Mini on suloinen ♥ Onnea koko porukalle!

Onnea suloisesta perheenlisäyksestä!!

Hei Mini

Mini ja omistaja kiittävät! Onhan se niin suloinen että meinaan syödä sen. Nyt se on kotiutunut niin että saa välillä Minihepuleita, ja niissä on vauhtia! Olin 2 päivää pois ja sillä oli selvästi ollut ikävä. <3 Mutta hyvin mies on sen hoitanut, ja jopa tykkää siitä hirveästi.

Awww en kestä, miten söpö! <3 onnea uudesta laumanjäsenestä.
Minäkin söisin sen, jos olisi oma

Tämä vain paranee!

^Minulla edelleenkin tuon tyyppisen pedin hankinta mielessä. Paljon niitä näkee erirotuisten koirien alla ja ilmeisen mieleisiä ovat koirille
Tuntuuko, Mea, uusi pentu _hyvin pieneltä_? Kun siis hän on pieni ja sillä tavoin joutuu esim. jalkoihinsa katsomaan eri tavoin? Tai mihin istuu jne.?

Voi miten ihanaa <3

^^ Joo, hän on siis _pieni_ ! En ole vielä tehnyt tuksuja eli istunut päälle, eikä se ole oikeastaan vaarana koska Mini ei pääse sohvalle eikä muualle. Mutta jalan alle kyllä todellakin jää! Johtuu lähinnä siitä että Mini on uskomattoman nopea, sitä katsoo että ahaa se on toisessa huoneessa, ja sitten ottaa yhden askeleen ja se on jo jalan alla. Liikkuu äänettömästi ja vauhdilla kuin parempikin skuutti. Minihepuli pitäisi saada videolle, sitä ei usko kukaan miten se vetää ympyrää kuin raketti. Kasvattaja sanoi että on parempi aluksi "hiihdellä" kotona, ja nyt huomaan että todellakin!

Kiva huomata että ostamani koirantutti kelpaa sille leluksi, ja mies näkyy löytäneen jostain yhden pienen vanhan vinkulelun, joka on myös Minin suulle sopiva.

Vielä sama tilanne hymy naamalla. <3

Ihanaa!
Onnea uudesta pennusta.
Tollanen kelpais mullekin.

Onko sulla noin miniä koiraa aiemmin ollut? Muistan kun otin ensimmäisen tipsun, muuten meni hyvin mutta se kynsien leikkaaminen oli hemmetin jännää! Mastiffilta kun voi leikellä vaan rousk-rousk-rousk. Pienen pennun tassu on niin HEMMETIN pieni ja ne kynnet niin olemattoman näkymättömät!

Mä en tajua miten muiden koirat hupshei ottaa tulokkaat avosylin vastaan ja sit köllitään onnellisina samassa pörröpedissä ja kuvista huokuu lämpö, rakkaus ja läheisyys ja syvä yhteenkuuluvuus. Meillä on saavutus että edes samaan huoneeseen, saatika parisänkyyn (eri puolille) mahtuvat nukkumaan.
Mutta on kyllä ihan ihana pieni edelleen, isompi kans! Mahtava parivaljakko! ♥

Kyllä tämä on ihan ennätysmini. Kynnet leikataan petellä, koska en ole oppinut sitä puuhaa isompienkaan kanssa. Tyhmää mutta siitä vaan ei tule mitään, vaikka kaikki antavat hyvin leikata.

Kaikki ottivat tämän upeasti vastaan, paitsi Haukku. Kun tulin ensimmäistä kertaa sisälle, kaikki muut olivat ihan tohkeissaan että mikä-mikä-mikä!! mutta Haukku painui samantien ulos, asenteella että ehkä se menee pois jos en kiinnitä siihen huomiota. Myöhemmin se on oppinut pitkin hampain hyväksymään Minin, joka kyllä tietää ettei Haukun lähelle kannata mennä. Onni on tuki ja turva, sen kyljessä nukutaan. Olin oikeastaan aika yllättynyt siitä, koska lenkillähän Onsku on ihan mahdoton. Kun toinen koira tulee näkyviin niin se raivostuu ja riehuu niin että vaahto lentää suusta. En tiedä miksi se Minin suhteen on ihan päinvastainen?

Tässä onkin vielä parempi paikka. (Lattia ei-niin-puhdasta, hmm.)

^No NYT on löytynyt hyvä petipaikka!

^ Joo, Mini havaitsi että täältähän näkee kauemmas! Ja varsinkin voi helpommin kurotella kohti työtuolilla istuvaa äitiä.

Eii mikä lutunen pieni kiipeilijä! Tää ei nyt yhtään helpota mun pentukuumetta!

No nyt! Symbioositakiainen, niinkuin virtahepojen selässä matkustavat linnut. Hieroo pikkutassuillaan isompien selkää, se että antavat tehdä noin osoittaa, ettei suurempia kipuja selässä ole.

Isompien luonteesta kertoo myös aika paljon, asiahan voisi olla toisinkin. Toivottavasti ei tule mitään isompia tassun läpyjä "mene pois" tyyliin, kun toinen on niin pikkuinen ja hentoinen luustoltaan. Meinaan vaan että jos minikokoinen päättää alkaa tekemään ikään kuin kiusaa.

Mutta on kyllä melekonen pakkaus. Itsekin mietin pienemmän ottamista, mutta se hiihtely kotona ja pienen rikkominen mietityttää. Ikäni isojen kanssa ollut ja vähintään polven korkeus suotavaa. Italiaanoa hoidin aikoinaan ja en vieläkään tajua sen kylmänarkuutta. Piti aina katsoa mihin istuu kun oli kaivautunut kaikkeen, mihin kaivautua voi. Ja yöt meni valvoessa kun 150 kierrosta itse yössä ottaen piti varoa, ettei liiskaa pientä.

Onnea edelleen, olet varmasti tyytyväinen. Ja mitä kynnen leikkuuseen tulee, niin aikoinaan ostin leikkurit pennuille mitkä oli tarkoitettu kissoille/jyrsijöille silloin kun totutin leikkuuseen. Ihmisten kynsileikkuritkin toimii. Mutta hyvä jos sinulla on leikkuupalvelu.

Olen kyllä aivan superonnellinen Ministä ja siitä miten isot suhtautuvat. Se on nopeasti oppinut mitä sopii tehdä ja mitä ei, ainakin toistaiseksi. Haukun lähelle se ei edes yritä mennä, koska sieltä tuli heti palautetta ettei seuraa kaivata. Onnin päällä saa kiipeillä, mutta jos häntää yrittää pureskella, niin Onni murisee. Menin itse ensin väliin, mutta sitten uskalsin antaa Onskun itse sanoa, että tämä ei ole sopivaa. Hyvin se meni. Myöskään Onskun ruuille ei mene kukaan, ja se tulee kyllä selväksi tyhmemmällekin.

Mini on muuten kasvanut 1,5 viikossa! Tullessaan se mahtui koiraportin raoista, mutta nyt ei mahdu enää. Muut ovat portin toisella puolen kun Mini syö, koska sen ruoka on tietysti parempaa kuin mikään.

Kasvattaja totutti jo Miniä kynsien leikkuuseen, en usko että siitä tulee ongelma. Jos vaan meidän leikkuupalvelu osaa leikata minikynsiä, mutta kyllä kai.

Mitä Mini painaa nyt?

Ei munkaan laumassa kaikki hyväksy noita pentuja. Ehkä niitä on vielä liikaa, ehkä tilanne on sitten taas eri kun vain yksi tähän jää. Laskin aamulla pennut tähän olohuoneeseen ja murinoitahan siitä tuli. Laumasta nuorimmat on pentuihin ihastuneita, ikäneidot sen sijaan eivät. Onneksi kaikki pääsevät vielä hyppäämään sohvalle tai nojatuoleille.

Tosta ruuan mausta vielä, vaikka portti välissä onkin. Niin minä aina laitoin nappulan jos toisenkin isomman ruokaan, että jäi sama haju kuin pennun ruuassa.

Eihän tuo Mini voi painaa kuin puoltoistakiloa, verrrattuna kultsun tassuun?