Lemmikit

Mikä on vanhin vielä käytössä oleva lemmikkieläimiin liittyvä tarvikkeesi?

Lapsuudenkotiini tuli koira vuonna 1974. Koirasta aika jätti, kun se oli 16-vuotias ja silloin laitettiin äidin kanssa talteen koiran panta ja kaksi hihnaa sekä vero- ja rabiesmerkkejä. Paljon myöhemmin tuo 'aarrelaatikko' löytyi kaapista ja totesin, että hihnat ovat edelleen ihan käyttökelpoisia kissoille. Nylonhihna meni kissalle käyttöön terassille, kun ajattelin, että se kestää sään armoilla. Ohutta nahkahihnaa käytin joskus valjaslenkeillä.

Nyt ei ole omia kissojakaan enää, mutta hoitokissaa eilen ulkoiluttaessa hihna pääsi taas käyttöön. On sitä jo vähän jouduttu ompelemalla korjaamaan, mutta aika hyvin kestänyt lähes 50-vuotias hihna! Koiralle en sitä enää uskaltaisi laittaa, josko on kovinkin hauras jo.

Minulla on muutenkin ollut tapana kierrättää tarvikkeita lemmikiltä toiselle. Kanin hiekkalaatikko kelpasi sen jälkeen tulleille kissoille. Ruokakupit, valjaat, pedit, lelut, kiipeilypuu ym. on aina annettu seuraavalle kissalle. Harvoin on tarvinnut mitään uutta ostaa. Viimeisen oman kissan jälkeen suurin osa tavaroista meni eläinsuojeluyhdistykselle.

Hyvinkin vanhoja tarvikkeita on, mutta eivät ole aktiivisessa käytössä. Meillä kyllä kierrätetään tarvikkeita koiralta toiselle jos vaan koko on oikea.
Vanhimmat kupit taitavat olla rottweilereiden teräsruokakupit. Ne on hankittu joskus 90-luvulla.

Aika vanha on shelttimummon hihna, se on hankittu yli 12 vuotta sitten.

Tällä hetkellä käytössä olevista hihnoista vanhimmat ovat 2009 espanjanmastiffeille hankitut nahkaiset talutushihnat. Ovat käytössä rottweilereilla nyt.

Vanhin olemassaoleva "talutusjuttu" on vuonna 1979 ekalle koiralleni hankkimani pentukaulapanta. Ihan ehjä on edelleen mutta ei ole käytössä tällä hetkellä.
Yksi teräskampa on myös aika vanha, olen ostanut sen tuolle yllä mainitulle ekalle koiralleni. Kahva on osittain jyrsitty mutta ei haittaa käyttöä.

Mulla ei ihan tolkuttoman vanhoja tarvikkeita ole, kun siitä ei ole kuin vajaa parisenkymmentä vuotta kun ensimmäisen koirani sain, mutta niiltä ajoilta on vielä käytössä ainakin yksi säädettävä Topcaniksen nyloninen pistolukkopanta. Sama panta on sittemmin palvellut pentupantana sen ensimmäisen koiran jälkeen tulleilla kaikilla pennuilla, paitsi yhdellä pienellä jonka kaulaan se oli pienimmälläkin säädöllä aivan liian iso.

Käyttäjä nro 2 vuonna 2008


Käyttäjä nro 5 vuonna 2022

Linnuilla on vielä ihan käyttökelpoisina jämäköitä oransseja muovikuppeja joita ostettiin ensimmäisille undulaateilleni. Eli jostain 80-luvun alkuvuosilta peräisin.

Vanhimmat päivittäisessä käytössä olevat taitavat olla keraamiset ruoka- ja vesikupit, jotka hankin ekalle mittelilleni keväällä 2002. Tallessa mutta käyttämättömänä on mm. hoitokoirani remmi ja hihna 1980-luvun lopulta.

Minulla on -83 irlikselle ostettu teräskuppi, nyt se on tosin palannut "ihmis käyttöön" kun on iso mudille. Ostin sen aikanaan Tampereella Lasi-Koisolta.
On myös pari käytettynä ostettua Hollolan nahkahihnaa joitten ikää en tiedä, minun käytössäni olleet noin kymmenen vuotta.

Jotain vanhoja pentupantoja on säästetty, mutta eivät ole aktiivisessa käytössä enää vaan lähinnä muistoja, tärkeitä sellaisia.

80- tai 90-luvulla ostettu koirien harja edelleen käytössä koska parempaa en ole löytänyt
Pantoja ja huskyvaljaita tallessa myös -88 syntyneiltä koirilta, nykyisillä eivät ole käytössä mutta ehkä taas joskus jollain ja siitä eteenpäin olleilta koirilta tallella hihnoja ja pantoja ja valjaita ja osa välillä käytössä ja voi tulla vielä myöhemminkin käyttöön jos tulee sopiva käyttäjä.
Osan olen myynyt jos olen tiennyt että sopivan kokoista käyttäjää ei luultavasti enää tule.

Tallissa on mm. metallikampa 70-80-luvulta ja samoin hihnanpätkä. Ruokakippojen alla oli kaukalo mutta se jo poistettu.

Mä annoin pahvilaatikollisen kaikenlaista koiratavaraa, mantteleita, hihnoja, pantoja jne.
Sen jälkeen olen sitten ostanut uudelleen joitain vastaavia samanlaisia tarvikkeita kun olenkin tarvinnut.

Ensimmäiselle koiralle (vm 1992) hankittu pentupanta. Sellanen punainen nahkainen. En ole sitä heittänyt pois vaikka en muista milloin viimeksi se olis ollut käytössä. Jotain harjoja ja kynsileikkureita on kanssa niiltä ammoisilta ajoilta.

Perheeni ensimmäiselle staffille (s. -86) hankittu kapea heijastinpanta, joka on pujotettu kauluriin. Whippettien leveät pannat eivät kaulurin pidikkeeksi mahdu, siksi on jäänyt käyttöön.

Parin vuoden sisään olen hävittänyt kaikki tällä hetkellä tarpeettomat koirakamppeet.
Vanhin - ja edelleen käytössä - taitaa olla tämä 10m liina, hakua varten 20 vuotta sitten hankittu. Toiminut myös jälkiliinana ja kenttätreeneissä, viime vuodet pihanaruna.
Vaikka on ollut useamman vuoden ulkona kesät talvet, värit ei ole haalistuneet. Vähän on jo rispaantunut, mutta kestää edelleen.

Toivottavasti Iidis sun pentupannalle tulee vielä käyttöä!

Eteisessä roikkuu edelleen kaksi tekemääni koiran kaulapantaa, vaikka koiraa ei ole ollut enää v.2009 jälkeen. Mun mielestä ne ovat käytössä. Joku voi olla toista mieltä.

Oi, jälkinarunkin unohdin. Kolmisenkymmentä vuotta sitten itse tekemäni (pyykkinarusta tehty) ja edelleen samassa kunnossa kuin uutena. Käytössä aina silloin harvoin kun nykyään jälkeä käyn ajeleen...Ei ole edes tajunnut että kuinka kauan näköjään samoja tavaroita on pyörinyt käytössä, että kiva tämä keskustelu kyllä

Jokapäiväisessä käytössä koikkerilla on ohut musta nahkahihna, joka on hankittu vuonna 1993 silloiselle koiralle sen ollessa pentu. Käytössä on myös vuonna 1991 ostettu nahkapanta.
Yhden käytössa olevista harjoista vanhempani ovat hankkineet vuonna 1972 heidän coccerille

Mulla ei ole vanhoja tarvikkaita, kun koiran koko on vaihdellut ekasta koirasta, joka oli 65 kg, vähitellen pienempään ja pienempään nykyisen ollessa 4,5 kg. Edellinen koira oli 11 kg ja senkin kamat on lähes kaikki liian isoja. Jotain on sentään tällä nykyisellä, eli vanhimmat on vuodelta 2009 ja ne on vesikuppi, yksi kaulapanta ja yksi lelu.

Ystäväni 90-luvun lopulla tekemä nahkainen monitoimihihna. Edelleen hyvässä kunnossa ja oli käytössä vielä 2019. Nyt muistojen laatikossa rasvattuna..

Isäni ilmeisesti 80-luvulla hankkimat punakahvaiset Millersit. Parit viimeisen 10 vuoden aikana hankitut Millersit on hajonneet, mutta nämä kestää edelleen. Eivät ole enää niin terävät kuin uudet (leikkaavat kyllä silti ok), mutta muutoin jotenkin jämäkämpää tekoa.

^Nuo vanhat Millersit ovat taatusti "hintansa haukkuneet"!

Millersejä on ollut aina, niiden vuosimallista ei ole mitään tietoa. Niitä on tullut ja mennyt kodinvaihtajien mukana, muutamat ostanut itsekin. Tosin ainakaan 20 vuoteen en muista ostaneeni.
Saattaa olla vanhin koiratarvike

Minulla pitäisi olla lapsuuden koirani metallinen kampa 70-luvulta. En kyllä ole varma siitä, kun en löytänyt sitä viimeksi etsiessäni. Tarvitsen sitä vain takiaisten selvittelyyn turkista. Sitä tarvitsee tehdä hyvin harvoin, mutta aina olen tuota samaa kampaa siihen käyttänyt. Paitsi viimeksi, kun sitä ei löytynyt.

Ensimmäisen oman koirani pentupanta vuodelta -81 on ollut käytössä kaikilla pennuillani sen jälkeen. Jos kampa on nyt kadonnut, niin panta on sitten se vanhin kampe.