Lemmikit

Otsikko jää vähän tökeröksi mutta ajatus siis miettiä lemmikkieläinten erilaisia mahdollisuuksia liikkua. Jätän tuotantoeläimet tästä pois. Ei siksi, etteikö niistä olisi tärkeä puhua mutta nyt siis kysymyksessä ne lemmikit.
Idea lähti kahdesta kohtaa: tällä palstalla toisaalla ketju missä kissan vapaanapidosta ja toisaalla netissä sitten kuvia ja videoita juoksumatoista koirille. Eli ns. dogmills, treadmills jne.

Keskustelua voi laajentaa juoksupyöriin mm. jyrsijöillä ja kissoilla. Koiran liikuttamiseen polkupyörällä, uimalla tai soutamalla, vesijuoksumatolla jne jne. Eli vain taivas rajana, omia kokemuksia tai ajatuksia eri välineistä erilaisilla eläimillä. Hyötyä, huomioita ja pohdintaa.

Omat kokemukset rajoittuvat vain fillariin ja vesijuoksumattoon fyssarin ohjeistuksella. Eli ihan kuntoutusta polvileikkauksen jälkeen. Fillarointia olen tehnyt koirien kanssa ihan nuoresta asti erirotuisilla ja alaikäisenä se oli keino mm. siirtyä koulutuksiin ja kentille. Ei siinä mietitty lämmittelyjä tai palautumisia vaan koira hölkkäsi vieressä sinne minne oltiin menossa. Näkeekö pyöräileviä koirakoita enää edes? Todella harvoin, minusta siis.
Fyssarit taas hakevat veden tuomaa sopivaa vastusta ja mm. liikkeen puhtautta kuntoutusta tehden ja silti se on koiralle ihan suoritus. Kyllähän nyt jokainen tietää mitä on kahlata vedessä eri syvyyksillä, vesijuosta tms.

Alempaa Euroopasta on meillekin jo aikaa sitten rantautuneet nuo juoksumatot. Omassa rodussa myös suosittua ja niitä saa Suomeenkin ihan tilaamalla. Siinä koira juoksee vapaasti pyörivän hihnan päällä ja vauhti on tasan se miksikä koira sen laittaa. Sitten osa on edessä houkuttamassa ja koira voi siis laukata ns, kieli vyön alla tai askeltaa käyntiä tai kaikkea siitä välistä. Itsellä ei mitään kokemusta niistä, videoita olen nähnyt ja näin juuri tuoreeltaan, siitä tämä aloitus osin lähti.

Olen antanut itseni ymmärtää, että esim. osa jyrsijöistä tarvitsee sen juoksupyörän jotta lajinomainen pito on eläinystävällistä? Pienikin lemmikkijyrsijä kokee suurta tarvetta liikkua siinä mihin se on otettu asumaan, yöpainotteisesti vieläpä. Korjatkaa jos olen väärässä.

Sekin on fakta, että osa laitteista aiheuttaa negatiivisia ajatuksia. Jos ei minulla niin jollain toisella. Kyllä minullekin on huudettu koiran juostessa pyörän vierellä vaikka olosuhteet olivat muuten hyvät, ei liian kuuma tms. Osalle ihmisistä erilaiset liikuntamuodot eivät siis näyttäydy eläimen kunnosta ja tarpeista huolta pitäviksi vaan esim. rääkkäyksenä tai vastenmielisenä ajatuksena. Siihen on helppo heti kommentoida omastakin roturyhmästä taakanveto ja ketjuvedot. Voimakoirilla ja myös muillakin roduilla näkee ketjuja perässä, renkaita ja painoja sekä käydään taakanvetokisoissa ja -treeneissä. Se jakaa mielipiteitä edelleen ja esim. omassa rodussa osa kasvattajista ei myy koiria ko. harrastukseen. Noh, milläpä sitä kontrolloit, et millään. Jokainen saa tehdä tai olla tekemättä omansa kanssa mitä huvittaa, eläinsuojelulakien puitteissa.

Me arvostelemme paljon näitä raajarikkoja eläimiä, hengitysvaikeuksista kärsiviä, sairaita jne. Mutta mikä on se toinen ääripää eli mitä kaikkea tehdään, että esim. koiran liikunnantarve täytetään? Voiko siinäkin mennä ääripäästä ääripäähän? Varmaan voi kun ihmisistä on kyse. Eläimet on luotu liikkumaan, siitä on kaikki samaa mieltä. Mitä määriä ja miten, siinä se lähtee jo erilaisiin mielipiteisiin. Ja onhan meillä erilaisia roturyhmiä ja eroja niiden tarpeiden suhteen. Huskyvaljakko vai korttelin ympäri riittää- koirat.

Ketju vapaa siis erilaisten eläinlajien liikunnantarpeesta, keinoista, välineistä ja pohdinnoista, omistakin kokemuksista.

Kun koirat olivat nuorempia, etenkin tolla toisella oli niin kauhea liikkumisentarve, ettei sitä jollain 4 km kävelyllä hoidettu. Jäljen yms lisäksi piti siis keksiä muuta mihin pieni koira pystyy. Mies treenasi silloin triathlonille, joten juoksulenkeille tietysti otti mukaan. Talvisin mentiin potkukelkalla ja lumettomana aikana potkupyörällä. Hiihtolenkille lähti myös miehen kanssa. Perinteinen polkupyörä oli vähän hankala, koira kyllä juoksi, mutta liian kovaksi meni vauhti.

Eipä täällä koskaan kukaan mitään kommentoinut, mutta jostain syystä kaikkia nauratti kun höpsöt koirat veti potkukelkkaa tosissaan.

Kyllähän runsas liikunta on monille roduille perusedellytys. Tutut dobermanniharrastajat tietävät, että reilun vuoden ikäisiä dobbereita, etenkin uroksia, palautuu paljon kasvattajille. Tosin kaikki kasvattajat eivät edes huoli palautuksia ja koirat menevät kiertoon Näille koirille on tyypillistä se, että ne ovat olleet liian vähällä liikunnalla. Jos ne olisivat saaneet vaikkapa 15 km fillarilenkin päivittäin, niin moni käytösongelma olisi jäänyt syntymättä.

Moni ei kuitenkaan tunnusta tällaista liikunnantarvetta. Fillarijuoksutusta pidetään jopa rääkkäyksenä ja pahimmillaan syytä käytösongelmiin haetaan esim. kivusta, jolloin koiran liikuntaa jopa rajoitetaan aiemmista pikkupissatuksista, jolloin turhautuminen kasvaa ja ongelmakäytös saattaa jopa pahentua.

Niin sanottu fillarijuoksutus on sairasta ja kivuliasta koiralle, jos se tehdään kuten entinen naapurini. Otti koiran muutaman neliön tarhasta kuukausien tauon jälkeen pyörän vierelle asfaltille, juoksutti kilometritolkulla ja tuloksena auenneet anturat ja kivulias koira. Piti saada kuulemma kuntoa syysmetsään. Kyllä pisti vihaksi ja sain jonkun tolkun onneksi ihmiselle päähän. Eikä varmasti ollut ainoa lajissaan joka näin toimii.

Itse juoksutan koiria pyörällä koska en pysty jalkavammani takia metsässä enää liikkumaan enkä tarpeeksi rivakasti muutenkaan. Mulla on kolmipyörä jolla ravuutan tyttöjä, ensin käytän nuoremman kun tarvii enemmän ja nopeempaa liikuntaa, sitten otan molemmat yhdessä kun tykkäävät siitä. Pyöräily on kyllä pelastanut meidät, ja äkkiä tytöt oppivat kulkemaan vierellä. Tosin tarvitaan melkein pari metriä leveystilaa kun kuljetaan. Mutta pysähtyvät toki kun pyydän kun autoja tulossa. Talvi tekee omat rajoituksensa ainakin pyöräilyyn, kuten muuhunkin kulkemiseen. Aikoinaan vuokrattiin hevosmaneesia vinttareiden kirmailuun, mutta sekin jäänyt kun muutin kauemmaksi enkä tunne täältä ketään, vielä.

Ihmisen vauhdilla käveleminen on toki hauskaa ja koiralle kivaa nuuskuttelua, mutta jos ajatellaan hihnassa liikkumista tai jopa treenaamista kunnon kohotusmielessä metsästys/kilpailureissuja silmällä pitäen, ei kukaan pysty siihen ilman juoksemista tai pyörää tai muuta apuvälinettä. Varsinkin iso koira tarvitsee melkosen määrän liikuntaa jos ei pääse juoksemaan vapaasti. Jos olisi mahdollista niin ihmisen kulkema muutaman sadan metrin matka saattaisi merkitä koiralle kilometritolkulla kun tekee pistoja metsään. Ennen minäkin pystyin niin tekemään. Aina ei ole niin auvoista.

Kyllähän se niin on , että koiralla on luontainen halu liikkua ja se tarve pitää omistajan tyydyttää. Jokainen yksilö omanaan, mutta en ole vielä yhtäkään koiraa tavannut joka ei pitäisi kulkemisesta, tavalla tai toisella. Ja näkeehän sen sitten illalla koirien naamasta kun nukkuvat selällään hymyssä suin! Ja aamulla vain kääntävät kylkeänsä jos huonompi ilmasto...

Valkosipulisilakka kirjoitti:Kyllähän runsas liikunta on monille roduille perusedellytys. Tutut dobermanniharrastajat tietävät, että reilun vuoden ikäisiä dobbereita, etenkin uroksia, palautuu paljon kasvattajille. Tosin kaikki kasvattajat eivät edes huoli palautuksia ja koirat menevät kiertoon Näille koirille on tyypillistä se, että ne ovat olleet liian vähällä liikunnalla. Jos ne olisivat saaneet vaikkapa 15 km fillarilenkin päivittäin, niin moni käytösongelma olisi jäänyt syntymättä.

Moni ei kuitenkaan tunnusta tällaista liikunnantarvetta. Fillarijuoksutusta pidetään jopa rääkkäyksenä ja pahimmillaan syytä käytösongelmiin haetaan esim. kivusta, jolloin koiran liikuntaa jopa rajoitetaan aiemmista pikkupissatuksista, jolloin turhautuminen kasvaa ja ongelmakäytös saattaa jopa pahentua.

Liikunta on toki tärkeää, mutta onko näille palveluskoiran aluille tarjottu mitään tekemistä pääkopalle? Liikkumalla kunto kasvaa kohisten ja pian se 15 km ei enää riitä, vaan pitää olla 25. Mutta jos pääkoppaa rasitetaan siinä ohessa, tilanne olisi varmasti jo hiukan enemmän käsiteltävissä?

Itse pidän tärkeänä sitä tasapainoa eli liikuntaa, nenätyötä ja rauhoittumista. Se on meidänkin vilkkaalle koiralle, sille ei-pk-rotuiselle, tärkeää. Ja niin se on monille muillekin aktiivisille otuksille.
Pitkillä lenkeillä, siis kävellen, koira saa kyllä osansa myös kun on tuon kokoinen. Siinä on se hajujen maailma yhdistettynä käveltyihin kilometreihin ja koiralla ne aina hiukan suurempia määriä, Flexissä ollen.

Joo, toki se dobermanni liikunnan ohella tarvitsee myös aivojumppaa, mutta on väärin kuvitella, että tuontyyppisen koiran liikunnantarve hoituu pelkällä aivojumpalla. Eli kunnon juoksemista ei voi korvata esim. jäljestämisellä, noseworkillä tai temppujen tekemisellä, vaan koira tarvitsee myös sen fyysisen rasittamisen.

Valkosipulisilakka kirjoitti:Joo, toki se dobermanni liikunnan ohella tarvitsee myös aivojumppaa, mutta on väärin kuvitella, että tuontyyppisen koiran liikunnantarve hoituu pelkällä aivojumpalla. Eli kunnon juoksemista ei voi korvata esim. jäljestämisellä, noseworkillä tai temppujen tekemisellä, vaan koira tarvitsee myös sen fyysisen rasittamisen.

Mitähän minä kirjoitin että tuollaisen käsityksen sait? Nimenomaan yritin siis sanoa että liikunta on ehdottoman tärkeää, mutta se ei yksinään riitä. Tasapaino fyysisen ja henkisen rasituksen suhteen. Lepoa unohtamatta.

Sorry, en tarkoittanut mitenkään henkilökohtaisesti. Olen vain itse sattunut törmäämään tapauksiin, joissa nuori hyvin fyysinen koira viedään ihan lopetuspiikille vääristä syistä. Eli koiraa kyllä hyvin tarkoituksin koitetaan aktivoida esim. sisätiloissa, mutta sitä ulkoilutetaan ihan minimi, koska ulkoilu koetaan haastavaksi koiran riekkumisen takia. Ja tästä seuraa noidankehä, mitä vähemmän koira saa liikuntaa, sitä enemmän se turhautuneena riekkuu päästessään taas kiertämään korttelin kuonopannassaan Omistaja ei ymmärtä, ettei namien piilotus sisällä korvaa kunnon lenkin endorfiinia. Tälläkin hetkellä meidän naapurustossa ihan ihan kiva saksanpaimenkoira, joka ilmeisesti ulkoilee lähinnä öisin klo 01-06. Silloinkin minimit. Olen törmännyt koiraan, jos olen joutunut ulkoiluttamaan yöllä omia koiria, joilla on ollut pakki sekaisin.

Valkosipulisilakka kirjoitti:Sorry, en tarkoittanut mitenkään henkilökohtaisesti. Olen vain itse sattunut törmäämään tapauksiin, joissa nuori hyvin fyysinen koira viedään ihan lopetuspiikille vääristä syistä. Eli koiraa kyllä hyvin tarkoituksin koitetaan aktivoida esim. sisätiloissa, mutta sitä ulkoilutetaan ihan minimi, koska ulkoilu koetaan haastavaksi koiran riekkumisen takia. Ja tästä seuraa noidankehä, mitä vähemmän koira saa liikuntaa, sitä enemmän se turhautuneena riekkuu päästessään taas kiertämään korttelin kuonopannassaan Omistaja ei ymmärtä, ettei namien piilotus sisällä korvaa kunnon lenkin endorfiinia. Tälläkin hetkellä meidän naapurustossa ihan ihan kiva saksanpaimenkoira, joka ilmeisesti ulkoilee lähinnä öisin klo 01-06. Silloinkin minimit. Olen törmännyt koiraan, jos olen joutunut ulkoiluttamaan yöllä omia koiria, joilla on ollut pakki sekaisin.

Ok, väärinymmärrys puolin ja toisin

Tällaisiin tapauksiin olen itsekin valitettavasti törmännyt. Ja siihen, että koiran odotetaan olevan vanhempiensa kopio. Niiden vanhempien, jotka on koulutettu ja joille on opetettu käytöstapoja. Olisipa jalostaminen noin yksinkertaista...

Peräänkuuluttaisin myös kasvattajan vastuuta siitä, millaisina näitä koiria myydään, että ei ne kasva yhteiskuntakelpoiseksi sohvan nurkassa. Mutta toistaalta, jos hekään eivät itse kouluta koiriaan ja ne vetää remmissä kieli sinisenä niin on se ehkä tekemätön paikka. Paljon olisi parannettavaa...

Dobermanneista ei ole kokemusta, mutta pidän niitä hyvin paljon liikuntaa tarvitsevana rotuna.
Rottweilereista on kokemusta paljonkin ja nekin tarvitsevat ja ansaitsevat sekä henkistä että fyysistä rasitusta, vaikkakaan en pidäkään rotua yhtä energisenä liikkujana kuin dobermanneja.
Kun molemmat asiat ovat tasapainossa ja riittäviä koiran aktiviteettitasolle, koira yleensä kuorsaa sisällä reporankana. Kunnes taas lähdetään tekemään joko henkistä tai fyysistä treeniä.

En enää pystyisi tarjoamaan rottweilereillemme riittävästi liikuntaa jos pitäisi itse liikkua mukana.
Onneksi on hehtaari aidattuna ja nyt pääsiäisen aikaan kun olimme kotona ja säätkin suosivat, rallasivat keskenään monena päivänä pari kertaa päivässä noin puolitoista-kaksi tuntia kerrallaan. Talvikuukausina tulee hyvin myös lumihankijuoksua.

Kesällä uiminen on hyvää liikuntaa lämpiminäkin päivinä.

Aivojumppaosaston handlaan vielä onneksi oikein mainiosti.

Koiran pitää saada liikkua väsymykseen saakka ja siihen päälle yksilön mukaan sen tarvitsema henkinen aktiviteetti.
Koiran pitää mielestäni myös saada olla vapaana ja kuljeksia omaan tahtiinsa haistellen ja tutkien.

Kun kissoista puhutaan, asia on kohtuudella ratkaistavissa mikäli omistaa tontin, ja viitsii nähdä vaivaa sen aitaamiseen (oman kokemuksen mukaan naapurit lämpimästi kannattavat mitä tahansa mikä pitää kissat pois heidän kukkapenkeistään ja grilleistään). Kunnan säännöt saattavat määrätä jotakin, mutta elleivät naapurit valita, ilmeisesti harva kunta viitsii asialle mitään tehdä käytännössä vaikka aita olisi rajalla, eikä kahden metrin päässä rajasta (mistä sitä ei kuntakaan pystyisi siirtämään väkisin).

Jotta liikuntaa saisi tarpeeksi ja se olisi kyllin monipuolista, tulee tontilla olla isoja puita mihin kiivetä, puskia missä vaania ja mielellään lammikko, jossa vilvoitella kesäkuumalla. Toki sijainti pitää olla suojaisa, ei mitään isoa tietä vieressä kun vahinkoja voi sattua aidasta huolimatta.

Suomen ollessa täynnä taloja ja rauhallista seutua, valtaosalla kissoista voisi olla turvallinen ulkoilumahdollisuus. Mutta kun aita ei ole ihan ilmainen, enemmistöllä ei sellaista ole.

Kissojen osalta: kesäaikaan käytössä ulkotarha, lasitettu terassi ja valjaat. Tänä kesänä rakentuu toinenkin tarha. Talviaikaan ulkoilemiseen ei näillä turkki riitä.
Sisällä juoksupyörä (jota käyttää kaksi kissaa, muita ei kiinnosta) ja 120 m2 juoksutilaa. Rakennettu myös paljon kiipeilymahdollisuuksia hyllyillä ja raapimapuilla.

Vapaana tai edes tarhassa valvomatta meillä ei ulkoilla. Yöaikaan on siis tarhakin off limits. En ota riskejä. Vaikka tarha on katettu ja lukittu, voi verkon taakse tulla esim. vieras kissa ja aiheuttaa stressiä ja tappeluita omien kesken (kokemusta on). Asutaan siis omakotitalossa Helsingissä, rauhallista seutua mutta vapaana kulkevia kissoja valitettavasti löytyy.

Meillä kissat ulkoilevat halunsa mukaan isossa ulkotarhassa riittävän lämmintä kun on.
Riittävän lämmintä siis että lasitetulle terassille johtavassa ovessa olevaan luukkua voi pitää auki. Talvisin se on peitetty ja silloin toimimme kissojen portsareina päästäen niitä sisään ja ulos.
Ulkoilevat valoisaan aikaan vapaasti ympäri vuorokauden. Myös silloin kun emme ole kotona, luukkua siis ei laiteta kiinni jos lähdemme käymään jossain.
Pimeään vuodenaikaan (ja pimeinä iltoina) kissoilla ei ole asiaa tarhaan. Talvellakin kyllä ulkoilevat siellä mutta pimeyden ja kylmyyden vuoksi vähemmän.
Tarha on nyt ollut tuossa noin 13 vuotta ja kaikki kissat ovat säilyneet tallessa ja hengissä, eivät ole siis tarhan vuoksi mihinkään menehtyneet.
Kissat juoksevat ja rallaavat tarhassa sulan maan aikaan melkoisen paljon. Eivät siis vaan kököttele paikoillaan tai kiipeilyjutuissa.

Lisätty puuttuva sana

Täsmennys, että meilläkin kesällä mennään vapaasti tarhaan ja takaisin sisälle, talvella nukutaan ja juostaan rallia sisällä. Kerran tuli vieras kissa (aidassa ei ole liepeitä ulkopuolella), mutta taisi saada trauman itse, kun tytöt vyörytti sen porukalla, kuusi kahdeksasta ympyröi ja sitten vieras muistikin, että sen piti olla ihan muualla

Onhan siinä riski, on paikattu kissaa kun sen tarhaan on tullut iso lintu ja orava, ja on sitten saanut osumaa, ja on pönttö päässä syöty antibiootteja. Mutta ne kesäyöt on kissojen elämässä sitä parhautta, ei olla raaskittu kieltää.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009515307.html
Kissalla on oikeus liikkua vapaana
Luukkaisen mp-kirjoitus on kirvoittanut vastamielipiteisiin jotka ymmärtää hyvinkin.

Joo, en päästäisi omiani kylille, mutta siinä samaa mieltä, että lähinnä kiusantekoa on viedä löytölään omakotialueella ulkoileva kissa, joka on hyväkuntoinen ja omistajakin selviää pienellä kyselyllä.

Meilläpäin on joka toisessa talossa suunilleen tämmöinen kissa, ja vaikuttavat olevan pitkäikäisiä ja ihan onnellisia, monia on moikattu siinä 10 v jo. Toki se edellyttää ns täysipäisiä ihmisiä, jotka eivät huvikseen muiden lemmikkejä vahingoita

. Vastaavasti koiria pidetään irti aika paljon, ne tuntevat naapurit ja tulevat rapsutettavaksi haukkumisen sijaan. Ei ole sattunut sen kummempia, hyvät naapurit on tosi arvokas asia. Toki sijainti vaikuttaa, isoa tietä ei saa olla ihan vieressä.

Minä en hyväksy kissan vapaata ulkoilua taajama-alueella. Suoranainen maaseutu on asia erikseen, mutta omakotialueella taajamassa ei ole Ok, että naapurin kissa tulee meidän pihalle. En kai minäkään voi laskea koirani naapurin pihalle! Joskus muinoin naapurin leikkaamaton kolli kävi merkkaamassa virtsalla meidän auton konepeltiä ja pihakalusteita ym. Omistajat eivät mitenkään päin käsittäneet, ettei asia ole ok.

Minäkään en ymmärrä kuka päästää taajamassa kissansa vapaaksi. Eikä yleensä välitetä pätkääkään kiinnipitoajoista. Ymmärrän ehdottomasti maalaistalossa hiirikissat, ne on usein aika pakollisia. Mutta vaikka asutaan täysin maalla, en ikinä päästäisi kissaa valvomatta seikkailemaan (sen enempää kuin muitakaan lemmikkejä) ties minkä ilveksen ruoaksi.

Joo, taajamakissat ovat kyllä suojattomia itsekseen ulkoillessaan. Minusta se on silkkaa välinpitämättömyyttä eikä mitään oikeaa ajatusta kissan hyvinvoinnista.
Ja joka ikinen väittää, ettei kissa tee mitään. Muuta kuin tosiaan levittää eritteitään toisten pihoille. Noin alkuun siis. ihan on omaankin riistakameraan jäänyt terassille pissivä kissa, merkkasi.
Noin muuten kissat menevät ja tulevat meidänkin pihalla ja onneksi toistaiseksi on vältytty vahingoilta.

Kyllä meilläkin autoja joskus merkataan (ovat tarhan ulkopuolella), mutta se on sitä elämää. Linnut kakkivat (ja se oikeasti syövyttää maalipintaa), naapurin moottorisaha joskus kuuluu ja lehtiä lentelee, kiltit koirat kulkevat vapaana, kuuluu elämään. Autot nyt ajaa lätäköissä ja kaikessa kurassa muutenkin.

Mutta ne ihmiset, aika monessa paikassa on sekoja ihmisiä jotka vahingoittavat eläimiä ihan huvikseen. Siksi omani ovat tarhassa, vaikka meillä naapurit on tervepäisiä.

Yle tehnyt jutun lemmikin liikunnasta huolehtivasta omistajasta mutta se kiinnipitomääräys ja yleinen pelko kookasta koiraa kohtaan on poikinut mm. rikosilmoituksen:
https://yle.fi/a/74-20029281
Koiran vapaana pitämisesta seurasi raivoisa keskustelu ja rikosilmoitus Tampereella – omistaja selittää kulttuurierolla

Se on jännä, miten maassa maan tavalla ei aina tunnu koskevan ulkomaalaisia suomessa. Ei vaan välitetä. Koska suomen lait ei koske meitä.

msk kirjoitti:Koiran pitää saada liikkua väsymykseen saakka ja siihen päälle yksilön mukaan sen tarvitsema henkinen aktiviteetti.
Koiran pitää mielestäni myös saada olla vapaana ja kuljeksia omaan tahtiinsa haistellen ja tutkien.

Tää kiteytti hyvin.

Huolestuttavaa on muoti-ilmiö nimeltä reaktiivisuus: se on nykyisin selitys huonolle hihnakäytökselle. Pahimmillaan, yhdistettynä ääripositiiviseen koulutukseen ja koiran tunnetilojen loputtomaan ymmärtämiseen, koiran koulutus supistuu LAT-tekniikkaan (vanha keksintö jonka joku on tuotteistanut), lenkkien määrää vähennetään (koska koira stressaantuu vastaantulijoista) ja liikuntaa korvataan nuolumatoilla ja muulla aivojumpalla.

Minua ei häiritse jos muilla otukset vapaana mutta ne tulee olla hallinnassa, eivät voi sinkoilla noin vain muiden luo.
Kasvattajakin yrittänyt vaikuttaa asiaan mutta eihän hän voi etäältä valvoa tai vaikuttaa muiden tekemisiin.

Tämä koiraansa Kaupissa irtipitävä tyyppi vaikuttaa vähän pöljältä. Olen samaa mieltä, että koiran pitää saada olla vapaana, mutta Kauppi on siihen kyllä väärä paikka. Itseäni inhottaisi tosi paljon liikkua tuolla pienen koiran kanssa, jos tietäisin, että seuraavan mäen takana voi olla tuollainen koira irti. Tuollaiselle koiralle pitäisi löytää paikka missä sitä saa pitää ihan rauhassa irti. Kundi selittelee asiaa kulttuurierolla, mutta ei huomioi sitä kulttuuria ja lakeja mikä Suomessa on. On totta, että useaa koiraa voisi pitää irti ilman mitään ongelmia ja kaikilla olisi turvallista, mutta kaikkia koiria ei nyt todellakaan voi. Jos se koiran irtipitäminen aiheuttaa huolta kanssaihmisissä, niin se pitäisi osata ottaa huomioon vaikka lakien noudattaminen ei kiinnostaisikaan tai pitäisi niitä typerinä.

Hän voisi aivan hyvin sen pitkän tarttumattoman liinan laittaa, se jo antaa kanssakulkijoille sen kuvan, että tilanteeseen päästään puuttumaan jos tarve on. Ainakin Instan mukaan liinaulkoilu on lisääntynyt ja moni oman rotuisemme liikkuu metsässä vapaana liina perässään, sen mitä videolta näkee.

Vanhempaa koiraani ei voi pitää irti kuin hyvin hallituissa tilanteissa, esim talvella pellolla traktoritiellä, kun näen ettei ole pupuja/muita ja lunta on sen verran ettei lähde sivuille. Aina välillä yritetään muissakin tilanteissa, mutta nenä vaan vie. Liinakaan ei toimi, koska koira reagoi niin nopeasti etten ehdi itse puuttumaan. Mutta ihan onnelliselta tuo vaikuttaa, onneksi meillä on valtava piha.
Eli olen ihan ehdottomasti sitä mieltä ettei yhtään koiraa tartte pitää irti jos se ei ole hanskassa ihan täysin.

Tämän tilin ja liikkumistietojen julkaisuun näin välillisesti on kysytty lupa!

Seuraan IG:ssä ko.tiliä ja siinä kylmää faktaa nuoren koiran kilometreistä koirapuiston uumenissa kavereiden kanssa! Vajaa 53min leikkiä / yli 6km!
@vedonvoimaa

Oho, pitäisi joskus laittaa esim. Reinolle joku mittari. Sehän omalla pihalla juoksee ja liikkuu muutenkin tuntikausia.