Lemmikit

Ei osata oikein päättää tätä, oisko se suomenpystykorva vai saksanseisoja vai kenties weimarinseisoja? Onko mitään hajua mikä olisi noista ns. allergiavapain (siis ei tunnetusti atopiataipumusta koiralla) ja toimivin metsällä? Pohjanpystykorva on ollut vuosien saatossa se ensimmäinen haave, mutta aika epätodennäköistä että edes otettaisiin pentujonoon, joten olemme taipuneet ehkä enemmän seisojalinjalle nyt. Tuleeko mieleen vielä muita rotuja joita kannattaisi tutkia? Omakotitalo kaupungissa ja mökki maalla. Aktiviteettiä löytyy, ei kovin suurta pihaa tosin aidattuna, mutta vapaana mahdollisuus lenkkeillä (omilla mailla).

Bretoni voisi olla yksi vaihtoehto, kävin vastikään rotuun tutustumassa KAER-kokeissa.
Kokeen tuomarin mukaan jos hänellä ei olisi saksanseisojia, ottaisi bretonin.
Eräs bretoni-kasvattaja avasi rodun luonnetta: saksanseisoja on saksalaisen täsmällinen ja kestää koulutuksessa paljon toistoja. Bretoni on ranskalainen taiteilija, joka kolmannen riistan heiton (noutoharjoituksen) jälkeen alkaa kyselemään "Olen tuonut sen sulle jo kolme kertaa, eikö se pysy kädessä?"

Ymmärsin että hyvin toimivan lintukoiran bretonista saa.