En veisi luonnetestiin koiraa jonka tietäisin olevan hyvin arka, pehmeä ja helposti paineistuva.
Tai vaihtoehtoisesti vaarallisen aggressiivinen.
Käytän kaikki (joilla on pääsy) koiramme luonnetestissä ja myös MH-luonnekuvauksessa (siitä lähtien kun niitä on meillä järjestetty).
Testipäivä ja -hetki on yksi hetki koiran elämässä joten vaikka onkin mielenkiintoista tietää ja nähdä miten koira käyttäytyy, en silti laittaisi yksittäiselle testille liian suurta painoarvoa.
Tuomareita on erilaisia, testipaikkoja on erilaisia. Jotta oikeasti voitaisiin verrata koirien keskenään saamia tuloksia edes jotenkin vertailukelpoisesti, pitäisi kaikkien koirien olla testattu samoilla tuomareilla ja samassa paikassa, samaan vuodenaikaan ja samassa lämpötilassa jne jne. Siltikin arvosteluun voisi vaikuttaa yksittäisen koirayksilön juuri sillä hetkellä kokema kipu (olen mm. vienyt testiin oman koirani kun sillä oli todella paha sisäkorvan tulehdus josta en tiennyt mitään) tai joku muu epämukavuus.
On ihan kiva silti nähdä miten oma koira käyttäytyy. Pelkät loppupistemäärät eivät oikein kerro vielä mitään, eivätkä varsinaisesti osioidenkaan pistemäärät välttämättä ellei ole nähnyt koiran toimintaa niissä.
Joskus olen ihmetellyt tuomareiden näkemyksiä ja tukintoja (kun olen katsellut muiden testejä), mutta kuten sanottu, tuomareissa on hajontaa.
Sellaiset "rajatatapaukset" ovat "hauskoja" että toiset tuomarit pitäisivät koiraa välinpitämättömänä ("froteepyyhkeessäkin on enemmän elämää kuin tuossa koirassa") ja toiset tuomarit tulkitsevat samanlaisen vahvahermoisuudeksi. Kun siis koirasta ei irtoa mihinkään mitään reaktiota. On vaan ja öllöttää vaikka mitä tapahtuisi.
Olen kaksi tuollaista koiraa testissä nähnyt. Toisen (leonberg) tuomari arvio täysin tomintakyvyttömäksi ja välinpitämättömäksi.
Toisessa (valkoinen paimenkoira) tuomari näki jotain mitä minä (ja moni muukaan testiä katsellut) en

Koiralla oli tuomarin mielestä myös +2 hermorakenne.
Yhdestä omasta koirasta (espanjanmastiffi) tuomari sanoi: "Joo, ei sitä tässä oikein mikään hetkauttanut, ja palautui kaikesta varsin nopeasti ja hyvin. Olisin voinut antaa sillä perusteella hermorakenteesta arvosanan +2, mutta annoinpa nyt kuitenkin arvioksi +1."
Tuo mielestäni kuvaa loistavasti sitä miten tosissaan kannattaa ottaa nämä luonnetta mittaavien kokeiden/luonnekuvausten arviot niin kauan kun ihmiset arvioivat niitä oman mielensä mukaan. Tarkoitan sitä että voivat vapaasti tulkita oman makunsa mukaan.
Yhden koirani arvion tuleminen kesti ikuisuuden ja tuomareilla oli arvostelulapun sotkuisuuden (yli sutattuja kohtia tosi paljon) perusteella ollut isoa vääntöä siitä mikä koiran lopullinen arvio on.
Aion silti jatkossakin käyttää kaikki niihin pääsevät koiramme kummassakin testissä/luonnekuvauksessa.
Joku kysyi pehmeydestä. Yksi koirani on (lapinkoira) saanut pehmeydestä -2, eli se oli testituomarin mukaan hyvin pehmeä. Arjessa ei näkynyt. Eikä kamalasti testissäkään. Kulki haalarin ohi, hieman väistäen ja tynnyrillä ei takaisin tullessa näkynyt mitään väistöä.
Samassa testissä koira joka reagoi huomattavasti voimakkaammin haalarilla ja ei sen jälkeen suostunut kulkemaan ensin uudelleen siitä ohi ollenkaan vaan veti hysteerisenä poispäin niin paljon kuin hihnaa riitti, eli muisti todella hyvin sen säikäytyksen, sama tynnyrillä, sai arvioksi +1 hieman pehmeä.
Joo, tokihan koiran kaikkia ominaisuuksia tarkkaillaan kaikissa osiossa läpi testin ja sillä tuomari voi selittää halutessaan paskan mansikkahilloksi
Onko tuomareita joille en vie? On. Yksi niistä on tuon lapinkoirani testannut tuomari, toinen on se joka testasi aiemmin mainitsemani valkoisen paimenkoiran. Uusi nimi, mutta painoin mieleeni.
Tykkään enemmän ns. pitkän linjan pk-harrastajataustaisista jo vähän kokeneemmista tuomareista.
Muistan kerran yhdessä testissä jota olin katsomassa, puolustusosiossa testaamassa oli jollain rottweilerilla (en tuntenut koiraa) pieni nainen joka tuli ohuen risun kanssa rakennuksen takaa, nosti risukätensä ylös ja pienellä äänellä: "Nyt lähti rahat." Hyvä kun edes kuulin mitä hän sanoi.
Se oli hänen uhkauksensa jonka perusteella koiran olisi pitänyt näyttää puolustushalunsa.
Rottweiler katsoi vähän ihmeissään häntä heiluen sitä naista, että aikooko hän heittää sen kepin, että onko kyseessä joku leikkiinkutsuminen tai vastaava?
Ei alkanut puolustaa omistajaansa, koska ei kokenut minkään valtakunna uhkaa. Kun nainen lähestyi, koira kyttäsi häntäänsä heiluttaen lähinnä innoissaan sitä keppiä.
Onhan noita nähty kaikenlaisia

You don´t have a soul.
You are a Soul,
you have a body.
C.S Lewis