Lemmikit

Tuossa nelosen Korkeasaari ohjelmassa on nyt pariin kertaan tullut aiheeksi se miten ihmiset ottavat villieläimen lemmikiksi. On ollut saukkoa ja nyt uudessa kaudessa jollain oli ollut tuulihaukka lemmikkinä toiveena tehdä siitä metsästyskaveri. Ja sitten ne päätyy eläintarhaan kun ei ne luonnossa pärjää sen jälkeen. Onpa kiva.

Mulle kyllä koulussa opetettiin ettei luonnonvaraisia eläimiä saa ottaa lemmikiksi. Mutta mitä olen lukenut ja kuullut tämä onkin aika yleistä maalla varsinkin. Otetaan joku ketunpoikanen joka pyörii pihapiirissä omaksi ja sitten se aikuisena jääkin vähän oman onnensa nojaan. Ja nyt tämä on yleistynyt somen takia kun ympäri maailmaa ihmiset jakavat söpöjä eläinvideoita. Maailmalla se on yleistä. Ja kun eläin kasvaa villiksi aikuiseksi se hylätään.

Ei näin hyvät ihmiset.

Samaa just ajattelin kun katsoin tuon jakson. Siinähän preerikkojen hoitajakin sanoi, että niitä pidetään Amerikassa lemmikkejä, vaikka käytännössä niille on hyvin vaikea tarjota lajinmukaista elinympäristöä.

Mun amerikkalainen ystäväni taas ei voinut ymmärtää, että Suomessa on chinchilloja lemmikkeinä! Hänen miehensä on paikallisen eläintarhan johtaja, ja siellä niitä on kuulemma eläintarhassa.

^

Eikös noita chinchilloja kasvatettu jossain päin, kaiketi vieläkin, turkiksiksi? Chinchilla-turkkeja on ainakin mainostettu, tuskimpa ovat metsästettyjä haulikolla posautellen??

Joo, turkiseläin se on ollut ja varmaan siitä tullut lemmikiksi. Aika tuntematon elukka mulle.

Onhan kanejakin aiemmin pidetty ihan hyötyeläiminä, joista on saatu turkis ja vielä lihaa kaupan päälle. Minun isovanhemmillanikin on ollut joskus 1940-50-lukujen vaihteessa. Silloin niitä ei taidettu mieltää lemmikeiksi kuten nykyään.

Aunet, ainakin Porvoon seudulla on ollut chinchilloja turkiksiksi kasvattava taho. En muista sen nimeä. Ensimmäinen naaraani oli sieltä tullut eläinkauppaan Porvooseen ja sieltä sen ostin. Lienee ollut väärän värinen, omaksi onnekseen! Nykyään on lemmikkichinchillayhdistys ja kasvattajat kasvattavat paperillisia eläimiä.

Kävin joskus muinoin hakemassa yhden kirjan henkilöltä joka kasvatti chinchilloja autotallissaan. Tästä on kamalasti aikaa, oli varmaan joskus 90-luvulla.
Hänellä oli siellä valtavasti häkkejä huoneen seinustalla. Ne olivat ihan kiinni toisissaan ja niissä oli kaikissa naaraita. Häkeissä oli sitten pieni aukko molemmissa päädyissä. Koiraat ovat pienempiä kuin naaraat ja hänellä oli yksi koiras joka sitten pääsi kaikkien naaraiden luokse.
Oli varmaan sitten omat häkit synnyttäville naaraille jne. En muista enää. Enkä muista oliko koiraita enemmänkin.
Ja se jäi mieleen että noiden ruokavalio oli kuulemma tosi tarkka.
Turkiksiksi kasvatti, sen muistan.

^On tarkka ruokavalio, heinää vaan ja chinchillan pellettiä. Ja sitä kylpyhiekkaa meni isot määrät.

Näin muistelen. Muistaakseni hän sanoi että voi antaa rusinan silloin tällöin.

^Kyllä, ja palan näkkileipää.

OK

Hyvä kun yks tuttu oli aikoinaan miettinyt marsun ja kanin väliltä että kumman ottaa ja päätyi kaniin, koska marsuilla on se C-vitamiinin tarve. Ihminenhän on ihan samanlainen, että tarvii C vitamiinia. Marsut on helppoja. Melkein kaikki kasvikset käy( paitsi sipuli ja sitrus kasvit), pelletit. Ihan vaan vegaani/herbivore ruokavalio

Marsut on ihania <3
Meillä oli marsu kun olin lapsi, siitäon jäänyt rakkaus marsuihin.

Marsut on kyllä ihania! Mulla ei ole koskaan ollut.

Vaikka sanoin että marsut on helppoja, ei ne ole. Sotkee paljon, se on jatkuvaa siivoomista. Nykyään sentään kuivikkeet on paremmat kuin mitä aikoinaan oli vain kutterinpurua, monet käyttää kylpyhuoneen mattoja mitkä on hyviä, mutta vaatii sen että sitten pitää pestä pyykkiä paljon. Ja sitten marsut orjuuttaa ihmisen ihan tyystin. Jääkaapin kun avaa alkaa kuikkaaminen, "paprikaa, porkkanaa, kurkkua, salaattiaa, heti meille nyt , kweek kweek " ja vaikka sanoo, että ei, te saitte jo, niin silti sitä kiltisti vie jotain lahjuksia.

^ Kuulostaa ihanalle!

Muistann tuon että kun jääkaapin ovi aukeni, alkoi kovaääninen "Quiii-quiii-quiii " huutelu kun marsu halusi että hänelle tuodaan herkkuja

Sama muistikuva marsusta tuon jääkaapin oven aukeamisen suhteen. Sisko otti aina sängyn viereen illalla porkkanan (meillä oli yläkerrassa vielä huoneet) niin aamulla kun Kviik kviik alkoi niin nakkasi sen porkkanan sinne häkkiin että sai jatkaa unia

Mulla on vain kahden viikon "kokemus" marsun hoidosta. Kyllä tuo qui, qui-ääni tuli vikkelään marsusta, kun jääkaapin ovi aukesi. Ja joka kerta se sai salaattia, kun en olisi voinut olla antamatta sille mitään. Itselleni en ottaisi, kun on haisevainen, vaikka kuinka siivoisi häkkiä. En myös tykkää, että se elää häkkielämää.

Näin pätkän unitutkijan haastattelusta. Siinä hän kertoi, että on ihan tavallistakin että nukkuja syö unissaan, siis menee jääkaapille ja rouskuttaa nukkuessaan. Moni kuulemma ihmetellyt aamulla, kun kaikki ruuat kaapista on syöty. Itsekin lapsena käveleskellyt unissani, jopa ulos saakka. Tuli vaan mieleen millaisia yöt olisivat marsuperheessä! Jatkuva marsukonsertti kun ovi aukeaa ja aina jääkaappi tyhjillään. Selittäisiköhän tuo outoa lihomista ihmisillä..

Luulisi toisaalta heräävän siihen marsukonserttoon

Avokaado kirjoitti:Mulla on vain kahden viikon "kokemus" marsun hoidosta. Kyllä tuo qui, qui-ääni tuli vikkelään marsusta, kun jääkaapin ovi aukesi. Ja joka kerta se sai salaattia, kun en olisi voinut olla antamatta sille mitään. Itselleni en ottaisi, kun on haisevainen, vaikka kuinka siivoisi häkkiä. En myös tykkää, että se elää häkkielämää.

Ei marsun tarvitse elää koko ajan häkkielämää. Meilläkin se oli paljon vapaana ja touhotti meidän lasten mukana.
Oli mukana myös ulkona lämpiminä kesäpäivinä. Äiti teki sille valjaat leveistä kengännauhoista.
Joillain marsunomistajillahan on marsuille kokonaan oma huone jossa on niille kaikkea aktiviteettia.

Meillä oli purujen alla sanomalehtä marsun häkissä niin oli helppo nostaa kaikki kerralla pois ja pestä häkin pohja.

Meillä oli myös paljon vapaana marsu sisällä ja kesällä isossa ulkohäkissä.

MJK kirjoitti:Meillä oli myös paljon vapaana marsu sisällä ja kesällä isossa ulkohäkissä.

Me asuimme silloin kerrostalossa mutta jos olisi ollut oma piha niin isäni olisi aivan varmasti rakentanut Tiina-marsulle sinne ulkoaitauksen.

Koiruuksia kirjoitti:Ei marsun tarvitse elää koko ajan häkkielämää. Meilläkin se oli paljon vapaana ja touhotti meidän lasten mukana.

Eikö marsu pissannut pitkin huonetta/asuntoa vaapaana ollessaan?

Muutaman papanan muistan, ei se ilmeisesti mitenkään töikseen tehnyt muualla kuin häkkiinsä.

Instassa on sellanen mahtava marsu tili ku swedish piggy mafia, ne marsut elää melkein kokonaan vapaana. Niillä on oma tukikohta, missä on heinät ja silleen mutta muuten vapaana. Ja ovat melkein sisäsiistejä. Mäkin tein mun marsuille ison tilan, ne vaan ei koskaan oikein kesyyntynyt niin että olisivat tykänneet liikkua vapaana ja sitten niitä piti "metsästää" takaisin häkkiin.

^^ Asia selvä.