Lemmikit

Mitä fiiliksiä ekasta jaksosta? Minulle tuli oikein hyvä mieli, kun kaikille koirille löytyi just se oikea uusi koti Perhoskoiran kohdalla kyllä vähän mietin mahtaako sujua, kun koira vaikutti ensin kovin aralta ja perheenäiti myönsi ettei heillä ole oikein sellaisesta kokemusta. Mutta hyvin meni kuitenkin.

Ai tämä alkoi jo! Täytyy katsoa myöhemmin tänään.

Täytyy alkaa seuraamaan

Onnistuneet kotivalinnat kaikille koirille.

Perhoskoiralla varmaan auttoi uusi aktiivisuus ja sopiva koirakaveri.
Islanninlammaskoirasta mietin et miten se sopeutuu viiden koiran laumaan, mutta varmaan ohjelmassa tehdään taustatyöt huolella.
Eestinajokoira/labbis/beaglesekoitus pääsi ihanan aktiiviseen kotiin ja huomion keskipisteeksi.

Eka jakso katsottu. Parin ens. koiran kohdalla mietin "mentalisti" - juttua ja "ei tykkää autoista/mopoista" mutta onneksi Tommy avaa nuo kansankieliset käsitteet koiran ominaisuuksien kautta.

Edelleen ihmiset puhuvat puhekielessä paljonkin ei pidä, ei ymmärrä jne- asioita vaikka kyse on koiran ominaisuuksien kanavoinnista oikeaan suuntaan, rajojen opettamisesta, hallinnasta jne.
Mutta hyvin meni kaikilla!

Katsoin, ja ihan hyvä mieli jäi. Uskon siihen, että tekevät taustatyöt todella huolella ja minimoivat sen pieneen menon mahdollisuuden. Islanninlammaskoiran kohdalla mietin, miksei se pariskunta muuttanut muualle, rauhallisempaan paikkaan. Mutta ei kai se sitten ollut mahdollista.

Joo siis koiraihmiset ymmärtävät jotkut termit ihan eri lailla. Esim. kun perhoskoiraa kuvailtiin "teräväksi" niin ajattelin heti että huh, toivottavasti ei. Mutta sillähän vissiin tarkoitettiin vain fiksua

Mua vähän ihmetytti se nuoripari, jolla oli monta koiraa jo ennestään, että miksi vielä piti saada lisäkoira. Ilmeisen hyvin se lammaskoira siihen laumaan kuitenkin solahti.
Sara-koiraa kävi niin sääliksi, kun se oli menettänyt isäntänsä.

Aloitin aamulla kakkosjaksoa, kesken. Mutta siunailen sakemannin rakennetta, katso yst mm. edestä

Täytyy katsoa, eikö se tänään tule?

^toinen jakso on jo Ruudussa.
Nappikodit löytyi taas kaikille koirille.

Sakemannin uudesta isännästä huomasi heti että tuossa on sakemanni-ihminen, jolla on luontainen auktoriteetti ja tulee varmasti pärjäämään koiran kanssa.

Hyvän mielen ohjelma. Kivasti tuo esiin, kuinka eri rodut/yksilöt tarvitsevat oikeanlaisen omistajan ja ympäristön.

Tiibetinhelmi kirjoitti:Täytyy katsoa, eikö se tänään tule?

Tänään joo tulee, klo 20 Neloselta. Mulla on muutamia ohjelmia, joita en katso etukäteen vaan silloin kun ne tulevat (jos ei esim. työt estä). Tämä on yksi niistä, toinen on perjantai-iltojen piristys Kaikenkarvaiset ystäväni. Amazing Race Suomen myös katsoin aina suorana.

Mulla myös, molemmat! Haluan nähdä ne just silloin kun tulevat.

Mä nukun klo 20, pääsääntöisesti. Siksi aamulla parempi katsella. Tai siis ilmaisena Ruudun kautta.

Olisin ottanut sen jurottaja-mudin koska vaan! Ihmetytti vähän, että heitto-addikti sakulle tarjottiin heti heittoleikkiä?? Samoin kotonaan juoksi pallo suussa vastaan. Muuten näytti hyvälle kaikki.

Mukavaa, että toisen jakson koirillekin löytyi uudet kodit.
Sakun selän keskellä olevaa köyryä ihmettelin. Siitä ei ainakaan mainittu mitään.

No joo se teki kyllä pahaa.

Sain katsottua 2 osan. Mietin että olisko juron mudin tapaamiseen parempi ollut vain yksi ihminen, nyt ei ottanut kehenkään yhteyttä. Mut ihan toimiva perhe kai kuitenkin tuolle koiralle.
Sanoiko ne minkä ikäinen toi King chihu oli?
Käyköhän toi Tommi tutustumassa etukäteen noihin koiriin ja mahdollisiin uusiin omistajiin, kun se vaikuttaa tietävän niistä jotain etukäteen. Siis niinkun ihan muutenkin kuin vain hakemuksen perusteella. Nyt ainakin nämä kodit ovat olleet hyvä mätsi.

^Ihan varmasti käy Tommi tutustumassa, ja tekevät taustatyöt todella huolella.

Mulla ei ole koskaan ollut tuollaista pallohullua tai autoja jahtaavaa koiraa. Varmaan pidemmän päälle aika rasittavaa. Ja jurottavaa mudia en ottaisi kuunaan, ei vaan olisi mun rotu.

Nyt oli kahdesti double trouble. Hyvä että mitteleille löytyi kodit.

Olipa outoa etteivät ne mäykyt sitten jääneetkään tähän perheeseen. Mikä lie syynä, kun oli kokemustakin rodusta niin kovin. Toivottavasti saivat jäädä alkuperäiselle omistajalleen, en tajunnut oikein hänen syytään luopua koiristaan.

En tiijä mut ne pikkuopojat häsläs liikaa. Jo tutustumisessa ajattelin, ettei tuu ainakaan nuoremman mäykyn kanssa mitään. Yhtäaikaa säätivät eri suuntiin ja koiraparka ihan sekaisin, vaikka olemukseltaan oli muuten suht rauhallinen ja "kuuliainen". Selkeät säännöt lapsille ennen kuin koira tulee perheeseen, heillähän oli vain hoitokoirista kokemus, eli varsin lyhytaikainen. Minusta hyvä etteivät jääneet.

^^Minun käsittääkseni toisen koiran eroahdistus syynä ja on ehkä haukkunut/ulvonut liikaa, kerrostalossa kun olivat. Mutta ilmeisesti sen suhteen oli parannusta tapahtunut sen jälkeen kun koirat palautuivat eli toivottavasti voivat edelleen jäädä hänelle.

Mittelien käytös oli just sellaista kun voisin kuvitella omille koirilleni tuossa tilanteessa. Ensin vähän ihmetellään, sitten reipastutaan ja ollaan niin kuin ei mitään.

Katsoin myös jakson aamulla. Niin monille tulee yllärinä, koirat ensin, lapsi/lapset sitten, miten elämä muuttuu ja miten prioriteetit vaihtuvat. Ja miten kaikki koirat eivät todella kestä lapsiperheen menoa, eikä lapsia.
Silti olen sitä mieltä, että koiralle hieno asia kun pääsee esim. stressittömään kotiin.

Samaa mieltä. Itse kaksi koiraa tytärelle antaneena kun siellä ei ole kissoja eikä rottweilereita.
Lapsia on ja ääntä me menoa mutta molemmat koirat rakastavat lapsia niin se ei ollut ongelma.

Nyt olikin erikoisempi vieras mukana! En spämmää jos muut eivät ole vielä katsoneet

Sitä mietin, tuon eilisenkin jakson katsottuani, että eikö ihmisillä ole mitään turvaverkkoja kun ottavat koiria? Eikö ole yhtään ystävää/siskoa/veljeä/vanhempaa/naapuria joka voisi esim. käyttää ulkona jos itsellä täysi työpäivä? Mä kysyn AINA pennuille koteja valitessani että minkälaiset turvaverkot teillä on, kuka voi auttaa jos jotain sattuu.

^onhan niitä voinut olla, mutta elämä heittelee ja tilanteet muuttuu.

Tämä on vähän kaksijakoinen ohjelma, toisaalta surullista että luovutaan rakkaasta lemmikistä, ja toisaalta ihanaa että pääsevät hyvään uuteen kotiin. Tuo että on koirakouluttaja tukena kotiin tulon jälkeen, on ihan huippu juttu. Kuten eilisen jakson lopussa, saivat hyviä neuvoja ja harjoitusta, ehkä ei olisi tullut heille itselle mieleen tehdä asioita toisella tavalla, vaan kouluttajalta tuli uusi näkökulma ongelmaan, joka sitten harjoittelun myötä tuotti hedelmää

^^Toisaalta itselläni on se tilanne, että turvaverkkoja ei oikein ole. Aikuinen tytär voi ehkä tarvittaessa käyttää koirat ulkona, jos pakkotilanne tulee, mutta hänelläkin on sellainen elämäntilanne, että ei aina oikein voi tai ehdi. En voi vaatia, että hän tinkii omasta elämästä äidin koirien takia. Mutta olen sitten vastaavasti käyttänyt koirahoitoloita ym., ja ennen kaikkea olen järjestänyt asiani esimerkiksi ammatinvalinnan suhteen niin, että mitään ylipitkiä työpäiviä ja sen semmoista ei tule. Minulla on se ongelma, että koirat ovat niin isoja, rajuja ja vaativia, ettei näitä ihan jokaiselle voi edes antaa hoitoon.

Jotenkin tosi kurja ajatus, että minulle ei joku myisi koiraa liian huonon turvaverkon vuoksi

Tiibetinhelmi kirjoitti:Sitä mietin, tuon eilisenkin jakson katsottuani, että eikö ihmisillä ole mitään turvaverkkoja kun ottavat koiria? Eikö ole yhtään ystävää/siskoa/veljeä/vanhempaa/naapuria joka voisi esim. käyttää ulkona jos itsellä täysi työpäivä? Mä kysyn AINA pennuille koteja valitessani että minkälaiset turvaverkot teillä on, kuka voi auttaa jos jotain sattuu.

En osaa sanoa maailman kaikista ihmisistä mutta kyllähän ajan henkeen kuuluu ns. omillaan pärjääminen viimeiseen asti.

Minullakaan ei ole ihan tuosta vaan tempaista ketään koiraa hoitamaan, jos jätetään maksullinen ulkopuolinen apu pois. En vaan näe realistisena antaa koiraa kelle vain randomille naapurille koska vastuu, rotuihin liittyen. Ja käänteisenä, omasta rodusta löytyisi esim.kasvattaja lähimpänä olemaan jos niikseen. Tai tytär JOS se sopisi esim. hänen aikatauluun.

Ehdottoman hyvä miettiä mitä jos- tilanteita! Joko ostajana tai myyjänä.

Nyt olikin erikoisempi vieras mukana!

Tällä viittasin Jon Westiin ja vaimoonsa eli mm. Pedigree dream- dokkarisarjan tekijään.