Koirarotupohdintaa

[tuhti]

^^Ihan kauhea tilanne Näitkö yhtään ikkunasta, mikä mies se oikein oli? Aika hullu pitää olla, jos sisälle aikoo kaikista varoituskylteistä huolimatta. Tai sitten se ei ollut selvinpäin

[Iidis79]

Johan nyt. Onneksi oli suojelukoiria.
Tälleen sinkku naisena ja melko pieni kokoisena niin mietin tosiaan rotuvalintaa myös turvan kannalta. Lapin/samojedin kanssa uskalsin kulkea teininä vaikka misssä. Nero oli tosi kiltti, mutta uskon että tosipaikan tullen se olis osannut suojella mua. Samoin lapinporokoiran kanssa, moni luuli Elmoa seeferiksi varsinkin kun se oli nuorempi.
En tiedä kai koira kuin koira puolustaa omistajaansa jos yhtään on sen tyyppinen vaikka olisikin pieni. Se vaan jo koiran koko ja ulkonäkö usein riittää pelotteeksi.

[Koiruuksia]

Ei aavistustakaan milla asialla liikkui. Mutta en halunnut päästää sisälle.
Onneksi oli koirat. Borrierit tietenkin haukkuivat myös mutta en tiedä mitä tekivät, ei niitä ihan siinä siinä ovella näkynyt. Laku nyt tietenkin oli jossain hiljaa. Ei basenji ole mikään vahtikoira.
Reino ja Aino olivat raivona.

[Hetuli]

Hyvä, että koirat pelottivat miehen pois. Ei tosiaan ole mukavaa päästä ketään vierasta sisälle. Ei koskaan tiedä millä asioilla liikkuu.

[MJK]

Meillä soitti ovikelloa Jehovan todistajat viime viikonloppuna, että liekö niillä joku kampanja käynnissä. Ja ei, en aukaissut ovea heille mutta kuulin että niitä olivat olleet.

[Avokaado]

Koiruuksilla on ollut vähän liian "tapahtumarikasta" - ensin Lakun singahdus irti ja sit tuntematon mies oven takana.

[Tiibetinhelmi]

^On tosiaan ihan liialti ollut tapahtumia Koiruuksilla yhden viikonlopun osalle.

[Koiruuksia]

Kyllä. Perjantaina todella tapahtui ihan liikaa.

Nyt on ollut onneksi kaksi päivää íhan tavallisen tylsää.

Olen miettinyt tuota perjantain tapahtumaa paljon. Ja omaa "ylimitoitettua" reaktiotani.
Vaikka kuinka mietin, en pääse siitä yli että mielestäni mies ei ollut rehellisin aikein liikkeellä.
En voi sille mitään mutta miten päin tahansa asiaa mietin ja muistelen niin oli vaan sellainen vahva tunne että miestä ei saa päästää sisälle.

Tänään treeneissa kerroin tuosta niin joku sanoi että on saattanut olla jossain mömmöissä kun ei ole koiravaroituskyltteihinkään reagoinut ja tullut vaan pihaan ja sitten sisällekin omin nokkineen.
No, sitähän ei saa koskaan tietää että millä asialla liikkui.
Olen tottunut elämän aikana luottamaan vaistooni asioissa. Ja se on hyvin usein ollut oikeassa. Luotin siihen nytkin enkä päästänyt miestä sisälle.

Kyllähän tämå nyt tuntuu mielessä vieläkin pyörivän. Mietin tilannetta ja yritän analysoida sitä että toiminko ihan todella ylireagoiden?
Mielestäni en toiminut. Toimin tilanteen vaatimalla tavalla kun kotiini oli tulossa uhkaavan oloinen mies omin lupinensa ja koin että hän voi olla vaarallinen.

Reino ja Aino jäivät tuosta nyt jotenkin vähän varuilleen. Huomaan että ne seuraavat tarkemmin mitä tiellä mahdollisesti tapahtuu (ei siellä yleensä tapahdu mitään) ja ovat jotenkin herkempiä reagoimaan, katsovat ikkunasta ja haukkuvat tielle päin välillä mitä eivät yleensä tee.
Ovat varmaan valmiina seuraavaa yristystä varten.

Sellaista ei kuitenkaan tule koska portti on tästä lähtien visusti lukossa koko ajan.

[Nappis]

Hurja tilanne Koiruuksilla. Tuo olisi yksi syy, miksi puolustus- ja vahtihaluinen ja riittävän kookas koira olisi kiva. Omalla kohdalla silti päädyin jo kauan sitten siihen, etten sellaista hanki. Haluan leppoisamman ja vähän pienemmän koiran. Eka koira oli spk ja joskus toivoin, ettei sen puolustusvietti olisi tullut esiin harmittomissa tilanteissa. Ei se erityisen vaikea sinänsä ollut, mutta koin että elämä sitä seuraavien bordercollieiden kanssa oli helpompaa ja leppoisampaa. Vaikkakin toinen bc:ni oli todella kova vahtimaan ja puolustamaan ja raivosi autossa ohikulkijoille, mitä spk ei ollut tehnyt, vaikka sen mummo kuulemma oli joskus tullut vahtiessaan auton ikkunasta läpi... Aina on poikkeuksia. Mistä lie se bc perinyt ominaisuutensa, kun kumpikaan vanhemmistaan ei sellainen ollut.

Maallakin asuin yksin pelkän bc-lauman kanssa, mutta tunsin oloni silti turvalliseksi, kai ne tositilanteessa olisivat reagoineet, ja koira jo sinänsä usein toimii pelotteena. Kieltämättä ajatus isommasta ja puolustavasta koirasta vieläkin vähän kiehtoisi, ja ihannetilanteessa sen ominaisuudet tulisivat esiin vain oikeassa tilanteessa. Mutta haaveeksi se jää, kuten saattaa uusi koira muutenkin jäädä.

[Koiruuksia]

Omalla kokemuksella rottweiler miettii ensin ja toimii sitten JOS on tarpeen.
Yleensä ei ole ollut, eli ovat tilanteissa vaan katselleet että mitä se vastapuoli esittää. Ja todenneet että ei ole tarvetta toiminnalle.
Eivät siis esim. räjähdä haukkumaan jos pimeällä tulee joku epämääräisen näköinen tyyppi vastaan. Ne ovat hiljaa ja pitävät tyyppiä tiukasti silmällä. Jos tyyppi menee rauhallisesti ohi, se ei aiheuta mitään toimenpiteitä koirien osalta. Saa mennä ihan rauhassa.
Omat rottweilerit eivät ole koskaan toimineet ns. harmittomissä tilanteissa.
Ja niiden kanssa on voinut aina liikkua ihan missä tahansa, ihmisruuhkassakin missä on saattanut sinkoilla pikkulapsia ilmapalloineen tmv.
Ne ovat aina osanneet lukea tilanteet oikein eivätkä ole ikinä reagoineet ellei uhka ole ollut todellinen.
Ne ovat kaikki olleet avoimia ja ihmisyystävällisiä, lunkeja koiria. Kunnes tarve toisin vaatii. Niin ovat nänä kaksi nykyistäkin.
Sekin on yksi syy miksi tykkään rodusta niin paljon.

Lisäys: Yleensä ovat autossa ihan hiljaa vaikka joku tulisi omasta autostaan ulos ihan vieressä. Aino haukkuu joskus jollekin koiralle. Reino on silloinkin hiljaa.

[Nappis]

Näinhän sen pitäisi ollakin. Riippuu niin paljon koiran muista ominaisuuksista. Mun spk esim. joskus äsähti, kun treeneissä toinen koira meni liian läheltä mun reppua. Ja se oli signaaliherkkä ja reagoi ihmisten sen mielestä vääriin ja epäilyttäviin eleisiin. Ei niin, että olisi ollut päälle menossa, mutta oli kuitenkin vähän puolustuskannalla eikä luottanut tällaiseen ihmiseen. Lapset vähän epäilyttivät sitä arvaamattoman käytöksensä takia, joten minun piti olla skarppina lasten lähellä. Toisaalta vähänkin isommassa ihmisvilinässä se kulki lunkisti eikä silloin reagoinut vaikka joku lapsi olisi käyttäytynyt riehakkaasti sen lähellä. Sen kanssa oli helppo matkustaa julkisilla. Sen kanssa oli helppo käydä treeneissä ja kisata, koskaan ei tarvinnut pelätä että se olisi kisatilanteessa välittänyt muista koirista tai ihmisistäkään mitään. Sillä vain oli nuo epävarmuutensa, muutenhan sen puolustus- tai vahtivietti eivät olisi ongelmia aiheuttaneet.

Muistui mieleen, että spk kerran pelasti minut ikävästä tilanteesta vähän niin kuin Koiruuksien rotikat. Olimme koiraleirillä ja asuin koirien kanssa teltassa. En saanut telttaa kunnolla pystytettyä, kun siitä taisi puuttua jokin osa tms., ja pari miestä tuli auttamaan. Toinen heistä sanoi, että tulee kyllä illalla sitten telttaan. Ajattelin, että et kyllä ole tosissasi. Mutta tosissaan tuo oli, koska tuli illalla avaamaan teltan vetoketjua lupaa kysymättä. Sakemanni nosti siitä sellaisen metakan, että mies otti sitten jalat alleen. Silloin olin todella kiitollinen puolustavasta koirasta, se mies oli jotenkin nilkin oloinen, enkä muutenkaan ketään telttaan halunnut.

[Koiruuksia]

Hyvä koira!

Tuosta tuli mieleen että kerran kävelimme leirintäalueella ja yhdestä teltasta kuului hyvin vakuuttava haukunta.
Tuli mieleen että siellä on varmaan joku iso koira. Se olikin mäyräkoira

[Nappis]

Se oli kyllä niin hyvä tyttö siinä tilanteessa

Kyllä pienikin koira voi olla varsin vakuuttava Eikä moni sellaisenkaan kanssa ehkä menisi onneaan kokeilemaan.

[aunet]

Sama kai se on minkä kokoinen koira, jos onnistuu kohdistamaan hyökkäyksen miesoletetun haaroväliin, jättää ehkäpä jonkinmoisen muisti"jäljen".

[Tiibetinhelmi]

^kyllä, nimenomaan!

[Koiruuksia]

Hyvin osuessaan kyllä. Pieni koira on kuitenkin helppo vaikka potkaista syrjään.
Pienetkin koirat voivat olla hyviä ja napakoita vahteja ja haluta puolustaa omistajaa. Niillä ei vaan koon vuoksi ole samanlaista kykyä kuin isolla koiralla kun puhutaan puolustavasta koirasta, ei pelkästän halusta puolustaa.

Ihmiset usein kuvittelevat koiristaan että ne puolustavat kyllä mutta tosipaikan tullen kuitenkin harvempi koira todella jää siihen puolistamaan. Haukkua voi useakin koira raivoisastikin ja näyttää siltä että kyllä puolustaa mutta monesti jos hyokkääjä ihan oikeasti tulee omistajan päälle niin koira väistyy.
Silloin koiralla on puolustushalua mutta ei sitten lopulta kuitenkaan kykyä.

Enhän minäkään voi tietää mitä Reino tai Aino olisivat tehneet jos mies olisi päässyt tulemaan sisälle. Onneksi ei päässyt.

[Tiibetinhelmi]

Selvisikö se millä asialla mies oli? Juttelitko naapureiden kanssa? Oliko yrittänyt myös sinne sisälle?

[Koiruuksia]

Ei selvinnyt eikä ole ilmeisesti muualla käynyt, kukaan ei ainakaan ole sanonut.
Todennäköisesti on ollut jossain aineissa ja vaan sattunut hortoilemaan tänne.
Kysyin mieheltä että näkikö tiellä mitään, oliko siellä joku kävelijä, tuliko auto vastaan? Näkikö vierasta autoa kenenkään talon vieressä?
Ei mitään.
Tuossahan on metsää minne hortoilla. Jonnekin oli tästä kadonnut. Onneksi ei jäänyt pihalle. Tai mistä mä tiedän vaikka makaisi tuolla jossain kuolleena.
Jos niin olisi, niin kaipa koirat olisivat jotenkin sen ilmaisseet. Tai sitten syövät häntä kaikessa hiljaisuudessa.

[aunet]

"Tai sitten syövät häntä kaikessa hiljaisuudessa."

Ai miten nään sielujeni silmin, kun Reino ja Aino puutarhurit on haudanneet sen johonkin myyrän koloon. Maaduttavat makoisaksi!

[Tiibetinhelmi]

^Sama!

[Koiruuksia]

"Tai sitten syövät häntä kaikessa hiljaisuudessa."

Ai miten nään sielujeni silmin, kun Reino ja Aino puutarhurit on haudanneet sen johonkin myyrän koloon. Maaduttavat makoisaksi!

[Koiruuksia]

Tänään on kyllä kaivettu ihan urakalla. Reino ja Aino tietenkin aivan ryvettyneitä mutta Peppikin!

Joku juttu niillä on menossa tuolla koivikossa.

[Thirteen_2]

Ihmiset usein kuvittelevat koiristaan että ne puolustavat kyllä mutta tosipaikan tullen kuitenkin harvempi koira todella jää siihen puolistamaan.

Luonnetestissä näkee hyvin puolustushalussa, että moni koira pinkoo sinne omistajan taakse hyvin mielellään. Jopa ne koulutetut kun hyökkäys ei etenekään niin kuin yleensä. Eikä koko välttämättä korreloi sen halun kanssa.
Omissa koirissa luonnetesti on varmaan ainoa kerta kun näen miten koira reagoi, noita uhkaavia tilanteita kun ei muuten (onneksi) ole ollut.

[aunet]

Tuo luonnetesti on sikäli eri juttu, kun tilanne ei ole oikeasti uhkaava omistajalle. Koira kyllä vaistoaa sen herkästi ja tietää myös, ettei omistajalla ole todellista vaaraa. Koiraa itseään saattaa järkyttää paljon enemmän, ja kun omistaja onkin rauhallinen, turvautuu häneen. Tiedä sitten miten tuollainen koira toimisi tositilanteessa, sitä voi vain arvailla.

Monesti "remmirähjät" aloittaa räyhäämisen omistajan toimien seurauksena. Hihnaa kiristetään, olo on epävarma, hoetaan jotain "eitä" koko ajan ja raahataan koiraa kireällä hihnalla puolipaniikissa. Eli tartutetaan oma epävarmuus koiraan. Sama koira toisen henkilön vakaissa otteissa toimii todennäköisesti aivan toisin. Em.käytös tulkitaan usein puolustushaluksi omistajaa kohtaan, tosiasiassa koiraa joko pelottaa tai se ei tiedä muuta toimintatapaa, kuin tuon opitun.

[Nappis]

Ei kaikista koirista voi sitä tietääkään puolustaisivatko ne tositilanteessa. Itse olen kahdesta koirastani ollut täysin varma, että ne niin tekisivät. Spk myös teki niin tositilanteessa ja yksi bc oli niin tiukka vahtiessaan autoa ja pihaa, etten epäile hetkeäkään etteikö se olisi minuakin puolustanut. Yhdestä bc:stä tiesin luonnetestin jälkeen, että se kyllä puolustaisi minua. Se oli aina ollut hyvin leppoisa, ylenpalttisen ystävällinen ihmisiä kohtaan eikä hätkähtänyt mistään. Luonnetestissä se vähän yllättikin osoittamalla puolustushalua +3 pisteen edestä. Se hyvin tiukasti tuli heti hyökkäjän ja minun väliin, piti hyökkääjää tarkasti silmällä ja olisi varmasti vienyt reaktion pidemmälle, jos hyökkäys olisi jatkunut. Kovuudesta sama koira sai myös +3, mikä ei ole rodulle se kaikkein yleisin tulos muttei superharvinaistakaan. Se oli kyllä mahtava tyyppi, itsevarma, tasapainoinen, järkevä ja arjessa hirmu helppo.

Tästä nykyisestä bc:stä tiedän, ettei sillä ole puolustushalua. Siitä ei ole näkynyt viitteitä arjessa ja luonnetestikin sen kertoi, puolustushalu oli miinuksella. Muuten sen luonnetesti ei koko totuutta siitä kertonut, enkä pidä luonnetestiä ollenkaan aukottomana totuutena koirasta. Tuomareissakin on niin paljon eroja, eikä tuo testi ole paras mittari koiran luonteelle ja ominaisuuksille. Omista koirista suurinta osaa en ole edes testannut. Tämä nykyinen ei testin mukaan osoita lainkaan terävyyttä, mutta kyllä sitä arjessa koiralla näkyy, itseään se puolustaa. Oli testissä muutakin, mikä ei ihan kohdilleen mennyt, mutta myös kohtia, jotka vastaavat todellisuutta. Kuten tuo puolustus. Pitää ihan itse siis varoa hyökkääjiä, koira kuitenkin vain katsoo sivusta

Joistain edesmenneistä koirista en voi olla varma, mitä ne olisivat tositilanteessa tehneet, mutta oletan että osalta olisi puolustusta edes vähän löytynyt, yhdeltä noiden kahden lisäksi luultavasti paljonkin. Kaksi viimeisintä koiraani taas olisivat oletettavasti toivottaneet rosmotkin tervetulleeksi taloon, jos he eivät olisi kovin väkivaltaisesti käyttäytyneet, jolloin ne ehkä olisivat väistäneet jonnekin, mutta eivät olisi puolustaneet.

[Iidis79]

https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/31472684
AMERICAN BULLY POCKET -PENNUT

Ei sillä että ottaisin. Yritin etsiä tietoa noista, mutta suomeksi ei oikein löydy.
Jos noi olis sellasia seurakoiraksi soveltuvia, lyhyt turkkisia, pienehköjä, mutta tuo vaikka olis terveys tutkittuja, niin miten terveitä noi sitten kuitenkaan on.
Voisko toi kuitenkin olla terveempi vaihtoehto mopsille ja ranskan/englannin bulldoggille?
Ja sitten on bully xl, versioitakin.

Olen kerran nähnyt jonkun tollasen koiran livenä. Vaikutti ihan leppoisalta, vähän hölmöltä. Ulkonäkö on hurja, mutta muuten ihan seurakoiria?

[Dacrest]

"Tai sitten syövät häntä kaikessa hiljaisuudessa."

Ai miten nään sielujeni silmin, kun Reino ja Aino puutarhurit on haudanneet sen johonkin myyrän koloon. Maaduttavat makoisaksi!

Mulla oli sakemanneille leikattu vanhojen farkkujen puntit vetoleluiksi.
Yksi puolituttu tuli käymään pihalla ja kysyi, miksi nuo farkunpuntit on pihalla. Ihan pokkana selitin, et koirat oli yötä ulkona ja ilmeisesti joku murtovaras on yrittänyt meille: aamulla oli vain puntit jäljellä.

[Koiruuksia]

https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/31472684
AMERICAN BULLY POCKET -PENNUT

Ei sillä että ottaisin. Yritin etsiä tietoa noista, mutta suomeksi ei oikein löydy.
Jos noi olis sellasia seurakoiraksi soveltuvia, lyhyt turkkisia, pienehköjä, mutta tuo vaikka olis terveys tutkittuja, niin miten terveitä noi sitten kuitenkaan on.
Voisko toi kuitenkin olla terveempi vaihtoehto mopsille ja ranskan/englannin bulldoggille?
Ja sitten on bully xl, versioitakin.

Olen kerran nähnyt jonkun tollasen koiran livenä. Vaikutti ihan leppoisalta, vähän hölmöltä. Ulkonäkö on hurja, mutta muuten ihan seurakoiria?

En noista kyseisistä pennuista tiedä tai niiden vanhemmista mutta monesti nuo ovat sellaisia lähes maavarattomia barokkijalkoja, näyttävät lähinnä epämuostuneilta sammakoilta. Sääliksi käy.

[Koiruuksia]

"Tai sitten syövät häntä kaikessa hiljaisuudessa."

Ai miten nään sielujeni silmin, kun Reino ja Aino puutarhurit on haudanneet sen johonkin myyrän koloon. Maaduttavat makoisaksi!

Mulla oli sakemanneille leikattu vanhojen farkkujen puntit vetoleluiksi.
Yksi puolituttu tuli käymään pihalla ja kysyi, miksi nuo farkunpuntit on pihalla. Ihan pokkana selitin, et koirat oli yötä ulkona ja ilmeisesti joku murtovaras on yrittänyt meille: aamulla oli vain puntit jäljellä.

[Tiibetinhelmi]

Nuo bullyt ja muut ei ole minusta edes koiran näköisiä. En ottaisi tuollaista kainalooni. No, makuja on monia, joku tykkää.