Surua ja iloa

[Mea]

Meillä on myöskin surutyö tämän asian suhteen vielä erittäin kesken. Syyllistämisen ja neuvomisen voisi nyt ihan vaan kohteliaasti lopettaa.

[Koiruuksia]

Ihan ensin, vielä kerran osanottoni Minin poismenon johdosta. Surutyö ottaa aikansa.

En usko että kenelläkään on ollut tarkoituksena syyllistää. Ainoastaan kirjoittaa miten vastaavan voisi jatkossa välttää. Ja että mitä kannattaa erityisesti huomioon kun laumassa on hyvin eri kokoisia koiria. Ettei vastaavaa pääsisi enää tapahtumaan.
Kuten joku jo aiemmin kirjoitti, on laumassa varmaan ollut jännitteitä jo aiemmin, ja sitten tapahtui purkaus kun sopiva kiihdyttävä tilanne tapahtui.

Toivon, että jatkossa teillä olisi rauhallista laumaelämää.

[aunet]

Mea, muutama vuosi sitten kuolleen Kira-tyttöni kohdalta en edelleenkään ole lopettanut itseni syyllistämistä. Vaikka tiedän, etten olisi voinut toimia paremmin tai eri tavoin. Useampi aamuyö herään siihen, kun laitan koirani ruumista autoon, juuri kun olimme pitäneet hauskaa. Minä en syyllistä enkä neuvo silloin, kun suru on suurin. En ole asiantuntija, mutta sen voin Mea sanoa, että tunnen tuskasi kun menetys on äkillinen.

[Mea]

^ Kiitos. Ja osanotot sinullekin. Tuo on niin kamalaa ettei sitä voi selittääkään.

[Kissimyyr yhä vaan]

Ei varmasti ole ollut kellään tarkoitus ilkeillä, ja toivottavasti on löytynyt selitys miksi näin kävi, jotta niin ei käy uudestaan.

Omakohtainen kokemus siitä miten koira ryhtyi murisemaan kissalle jota se oli aina rakastanut yli kaiken löytyi selkärankaa kuvatessa, puolitoistasenttinen luupiikki painoi hermoa ja teki koiran olon sietämättömäksi. Nyt itse selkäongelmista kärsivänä olen siunannut silloista päätöstä päästää koira lepoon, se oli koiran kannalta ainoa oikea, vaikka ihminen itki silmät päästään eikä vuosikymmeniin pystynyt edes uutta koiraa ottamaan tuon kokemuksen jälkeen. Ei omaa laumanjäsentä tapeta tai niille olla aggreja ilman syytä, vaikka eläimiä ollaan, sitä tässä minusta on ihmiset hakeneet, eivät vähätelleet surua.

[Tiibetinhelmi]

En jaksa uskoa että täällä kukaan syyllistää tai ilkeilee Mealle. Eiköhän me kaikki tiedetä miten tärkeitä koirat sulle ovat.

[TlGER]

Ei omaa laumanjäsentä tapeta tai niille olla aggreja ilman syytä, vaikka eläimiä ollaan, sitä tässä minusta on ihmiset hakeneet, eivät vähätelleet surua.

Tässä tapauksessahan ei kuitenkaan tapettu ketään, vaan koira kuoli (ilmeisen pienen) puremahaavan tulehdukseen.

[Umac]

^Mutta ko koira eli Ilo on toistuvasti käynyt kiinni toisiin koiriin, mm. edesmenneeseen Melliin. Siksi minun huoleni heräsi ja olin ensimmäisenä tässä ketjussa siis "moralisoimassa" vaikka koirilla ei siis ole moraalia. Ne ovat eläimiä ja toimivat siten kuten toimivat, jokainen omalla tavallaan. Minä en syytä Iloa mistään vaan pohdin sen käytöstä ja käytöksen toistuvaisuutta.
En tiedä tai tunne Ilon terveysasioita, en muista mitä, Mea, olet niistä kertonut. Muistan siis vain kertomasi kahakat ja miten olet aiemminkin joutunut puuttumaan ja menemään väliin.
No mutta, tämä tästä. Edelleen, kaikkea hyvää!

[Kissimyyr yhä vaan]

Anteeksi nyt, mutta jos näitä perheen sisäisiä rouhimisia onkin jo ollut useita, eihän tuota voi vaan lakaista maton alle. Ja sitten olla kovasti hämmästynyt kun taas jotakuta purraan, tai joku kuolee. Se ilmapiiri missä tuollaista toistuvasti tapahtuu voi olla tosi rankkaa, ei ole reilua joutua elämään stressissä.

Apua kun on saatavilla, kipuihin on lääkitystä, koiria voi erottaa asumaan eri tiloihin jne.