Koirapulina 2

[Umac]

Mitä se tekee tai ei tee jos kiellät sitä, poistat sen? Onkohan se stressissä, jollain tavoin?
No kastraatiosta jo hetki. Ihmeellistä käytöstä.

[Koiruuksia]

No on aika erikoista käytöstä kyllä.
Minä yksinkertaisesti kieltäisin moisen.
Meillä Reino (rottweiler) innostuu välillä ja yrittää astua Lakua (basenji). Kiellän moisen ihan kokonaan.

[Mea]

No eipä tullut mieleenkään kieltää. Kokeilin ja se taisi auttaa!

[aunet]

Sammoo mieltä, komenna ja katso tiukasti silmiin, ei ole soveliasta käytöstä. Voipi toinen ärsyyntyä turhaan.

[Koiruuksia]

No eipä tullut mieleenkään kieltää. Kokeilin ja se taisi auttaa!

Hieno juttu! Jatkossakin vaan tiukka linja moisten hupsutusten kanssa.

[Iidis79]

Eikö Melli sano asiaan mitään? Voisin antaa koirien selvittää omat välinsä, ,tuossa tietty kokoero, niin hyvä olla varovainen ja kieltää jos menee liian pitkälle.

[Koiruuksia]

Tuo on mielestäni vähän kaksipiippuinen juttu, riippuu paljon koirista.
Jos toinen on niin "kiltti" ettei sano mitään vaikka toinen tulee siihen tohottamaan omiaan toista häiriten niin voi mennä pian kiusaamisen puolelle.
Tästä syystä olen olen oman laumani kanssa hyvin tarkka siitä että kukaan ei kiusaa ketään. Jos joku on liian kiltti sanomaan ja/tai jos toinen on liian röyhkeä eikä usko toisen komentamista niin silloin minä lopetan sen touhun hyvin lyhyeen.

[Tiibetinhelmi]

^Sama juttu täällä, meillä ei p*rseillä. Tiettyyn pisteeseen saakka annan koirien touhuta keskenään ja riekkuakin, mutta ketään EI kiusata. Piste.

[Dacrest]

^^sama juttu.
Nuoret koirat ovat usein hieman rasittavia, ylienergisiä härkkijöitä - niiden kanssa joutuu lauman vanhemmat koirat vähän venyttämään pinnaa. Mutta rajansa siinäkin. Kiusaamisen puolelle ei saa mennä.

[tuhti]

Onko teillä sitten koirien yksinollessa kaikki samassa tilassa vai eroteltuina Itsellä ei kiusaamistilanteita ole omissa laumakokoonpanoissa ilmennyt ja olen antanut koirien itse selvitellä välinsä. Mietin vain tuota ihmisen puuttumista koirien käytökseen ylipäätään. Jos en ole kotona, enhän edes pääsisi puuttumaan mihinkään kiusaamistilanteisiin. Meillä koirat ovat ihmisten poissaollessa samassa tilassa. Poikkeus tähän on ollut ajanjaksot, jossa laumassa on ollut vanhus, jolla on ollut kipulääkitys ja samaan aikaan kotona on ollut pentu tai energinen nuori koira. Silloin olen antanut vanhalle koiralle oman huoneen, jossa sen ei tarvitse pelätä riekkuvien junioreiden hyppimisiä päälle kesken unien. Tilat ovat erotettuina koiraportilla, jotta näkö- ja kuuloyhteys säilyy.

[aunet]

Juuri tuotahan se on kuten tuhti sanoi. Ei meilläkään ketään kiusata, ja kun poissa olen, ei siihen kannata tilanteita järjestää. Pentu tai useampi portin taa ja vanhukselle/kipeälle taataan rauha, ja kaikki ovat tyytyväisiä eikä kenenkään tarvitse pelossa elää. Asunnosta ja tilanteesta riippuen voi vaikka kaikki koirat rajata yhteen huoneeseen portin taa itse poistuessa. Minkäänlaista rallia ei ole syytä järjestää sisätiloissa muutoinkaan. Tilanteet kärjistyvät sekunneissa jos niikseen on.

[Mea]

Joo, ei meilläkään sentään kiusaamista suvaita. Normaalisti nämä ovat onneksi sopuisia ja yhdessä kun en ole kotona.

[Tiibetinhelmi]

Pystyn tarpeen vaatiessa kylä erottelemaan koiria toisistaan kun en ole itse kotona, mutta pääsääntöisesti tipsut ovat samassa tilassa, ja portilla toiseen tilaan erotettuna mastippi ja tibbet.

[Dacrest]

Yksin ollessaan nykyiset koirat ovat samassa tilassa, mutta tarpeen mukaan olen aikaisempien kanssa erotellut. Esim vanhat koirat kaipaavat omaa tilaa, pennut olen jättänyt "pentuhuoneeseen" portin taakse.
Kun sisällä ei muutenkaan koiria leikitetä, oletus on että aikuiset koirat osaavat olla rauhallisesti myös keskenään. Ulkona saa sitten päästellä höyryjä.

[Koiruuksia]

Meillä yleensä aikuiset koirat samassa tilassa poissaollessamme. Ellei ole jotain syytä muihin järjestelyihin.

Nyt kun on tuo vuosikas basenji joka osaa välillä olla varsinkin vanhemman rottweilernartun kimpussa todella ärsyttävästi, on eri tilassa. Ihan siksi ettei pääse sorkkimään ja härkkimään kumpaakaan rottweileria poissa ollesamme.
Mahdollinen pentu on myös aina erillään aikuisista koirista silloin kun olemme poissa.

[Koiruuksia]

Onko teillä sitten koirien yksinollessa kaikki samassa tilassa vai eroteltuina Itsellä ei kiusaamistilanteita ole omissa laumakokoonpanoissa ilmennyt ja olen antanut koirien itse selvitellä välinsä. Mietin vain tuota ihmisen puuttumista koirien käytökseen ylipäätään.

Nämä kaikki asiat riippuvat ihan koirista. On aivan eri asia onko kyseessä lauma sheltteja vai lauma vaikkapa rottweilereita.
Meillä on ollut molempia, siksi otin ne esimerkeiksi.
Kun koiria on ollut 47 vuotta yleensä useampi koira kerrallaan niin siihen on mahtunut paljon erilaisia koiria. Ja paljon eri luonteisia koiria, paljon erilaisia koirakokoonpanoja. Meillä on kaksi kertaa ollut sellainen tilanne että on pitänyt poissaollessamme pitää kaksi aikuista koiraa eri tiloissa keskenään. En ole luottanut siihen etteivätkö olisi osanneet keksiä jostain asiasta tappelunaihetta. Jos ei ole mitään sen suurempaa aihetta niin koirat ovat itse setvineet välinsä ilman mitään draamaa. Joskus on ollut selvää että täyttyy puuttua ettei tulekaan suurempaa draamaa. Koirat ovat erilaisia. Tappelemalla koirat eivät meillä välejään selvittele.

Kaikki muut yhtäaikaa olleet aikuiset koirat ovat tulleet ongelmitta toimeen keskenään ja voineet olla keskenään myös poissaollessamme.
Pennut ja nuoret koirat ovat aina sitten olleet asia erikseen kunnes ovat kasvaneet aikuisiksi ja ns. tulleet järkiinsä.

Meillä on ollut esim. monta rottweilerpentua jotka olisivat halunneet leikkiä sheltillä, eivät sen kanssa. Tottakai asiaan silloin puututaan ja pennulle kerrotaan että EI, sinä et voi leikkiä toisella koiralla.

Ei ole montaa päivää kun huomasin että tuo vuosikas basenji luuli että voi käyttää rottweilernartun jalkoja leluinaan. Rwn makasi nojatuolissa ja etujalat roikkuivat laidan yli. Basenji katsoi että kappas, kivat lelut ja alkoi pursekella tassuja. Katsoin yhtäkkiä että helevetti soikoon, se piti rottweilerin tassusta kiinni ja veti itseään päin. Rwn oli paljastanut jo kaikki hampaansa ja murisi. Menin keskeyttämään moisen idiotismin ihan justiinsa siihen.
Yli 40 vuotta on pitänyt olla koiria ennen kuin tämmöinenkin pentu tuli vastaan. En olisi tuotakaan uskonut ellen olisi itse nähnyt.
Koiria siis tosiaan on erilaisia. Ja nimenomaan tästä syystä basenji ei ole poissaollessamme rottweilereitten kanssa samassa tilassa ennenkuin järki saapuu jossain vaiheessa jälkitoimituksena.

[tuhti]

Meillä ei siis koirat ole välejään selvitelleet tappelemalla, lähinnä nuoremmille pentuina on näytetty esim. irvistelemällä tai rähähtämällä mikä on sopivaa ja mikä ei. Ovat kaikki viimeistään muutamasta kerrasta oppineet lauman marssijärjestyksen. Mutta joo mulla on ollut omaa rotua parikymmentä vuotta ja nämä nyt ovat tunnettuja laumasosiaalisuudestaan. Ja aina kun uusi pentu on ollut mietinnässä, olen tarkkaan miettinyt lauman kokoonpanoa ja koirien temperamentteja ja luonteita. Jos on jo yksi alfanarttu, ei toista siihen viitsi ehdoin tahdoin ottaa, vaan se betanarttu on ollut sillä kertaa oikein hyvä valinta porukan jatkoksi.

[Hetuli]

Ihan uteliaisuudesta niin pystyykö pennusta näkemään mihin se sijoittuu uudessa laumassa? Olen ajatellut, että järjestys voi olla laumakohtaista.

[Koiruuksia]

Kun koiria on useampia, niin kannaattakin miettiä niiden luonnetta ja sitten sitä että minkälainen pentu todennäköisimmin siihen laumaan solahtaisi.
Yleensähän pennut solahtelevat mukaan ilman mitään sen kummempia ihmettelyjä mutta joskus voi joku pentu olla sellainen että pitää vähän miettiä mitä tekee eikä sitä voi ihan vaan suoraan "heittää" muun lauman sekaan.
Esimerkiksi tämä meidän basenji. Ensinnäkin päädyttiin ottamaan uros sen vuoksi koska rottweileruroksemme on hyväntahtoinen ja aika lunki tyyppi. Narttumme puolestaan on lempinimeltään Kärttyämmä niin emme tähän yhdistelmään halunneet basenjin narttupentua.

Basenjinpentu olisi juuri meille tulleena mennyt ihan "sutena" rottweilereiden luokse hyvin röyhkeästi. Paino sanalla röyhkeästi. Olen aiemminkin sanonut että sillä ei ole hyviä sosiaalisia taitoja, vaan puskee suoraan iholle, vai pitäisikö sanoa turkille hyvin röyhkeästi. Tiesimme etteivät rottweilerit olisi sellaista hyvällä katselleet joten saivat tutustua toisiinsa pikkuhiljaa aitauksen takaa. Jonkun aikaa meni ennenkuin homma alkoi pelittämään ja aitaukset voitiin poistaa.
Se vaan oli pikkupentuna hyvin röyhkeä ja "huonotapainen" vaikka sen pentuesisarukset eivät oleet.

Aika pienestä pennusta jo näkee vaikkapa sen että onko sillä paljon dominanssia.

[tuhti]

Ihan uteliaisuudesta niin pystyykö pennusta näkemään mihin se sijoittuu uudessa laumassa? Olen ajatellut, että järjestys voi olla laumakohtaista.

Ennen luovutusikää pennusta voi jo nähdä sille tyypillisiä käytöstä: onko se ensimmäisenä menossa tutkimaan paikkoja vai peesaileeko muita. Kuinka hanakasti se riehuu pentusisarusten kanssa tai mahdollisesti perheen muun lauman koirien kanssa. Miten se ylipäätään suhtautuu kaikkeen uuteen ja yllättävään. Kun pentuja on useita viikkoja katsellut, aika hyvin sieltä ne tempperamenttierot alkavat erottua. Jos pennun ottava perhe on hyvin kartalla omien koiriensa ominaisuuksista, aika hyvin voi etukäteen mietiskellä pennun ja uuden lauman yhteensopimista. Joten kyllä, jotain osviittaa voi saada, miten uusi pentu solahtaa uuteen laumaansa.

[aunet]

Ja luottakaa asiansa osaavan kasvattajan sanaan. Hän näkee pentuja koko ajan, mutta ostaja vain pienen hetken. Sillä hetkellä pentu voi käyttäytyä aivan toisin. On muistettava, että laumassa suhteet voi ajan kanssa vaihtua. Jos se on sopuisaa ja luontaista, ei silloinkaan konflikteja tule, kun esimerkiksi vanhin narttu pikkuhiljaa luovuttaa johtajuuttaan nuoremmalle. Se on ihan hyvä asia, kun vanhus poistuu, on laumassa jo selvät sävelet, eikä sitä tarvitse erikseen selvitellä. Näin käynyt meillä usein.

[Darre]

Meillä välillä Hukka 6 v. sekoaa, se alkaa liehitellä ja yrittää astua Pessiä 15 v. Pessihän ei ymmärrettävästi tästä tykkää ja rätkyttää Hukalle. Kumpaakaan ei ole leikattu ja uskoisin tämän käytöksen liittyvän juoksuisten narttujen hajuihin. Tätä tapahtuu oikeastaan vain silloin kun olen poissa kotoa (näen Digital Dogsitteristä), joten kieltäminen ei onnistu, mutta onneksi on satunnaista eikä kestä kauaa. Koirien eristäminen toisistaan ei ole vaihtoehto. Koitin sitä kerran kun näin jo töihin lähtöä valmistellessani, että nyt Hukka ei jätä Pessiä rauhaan. Viritin kompostiverkon makuuhuoneen oviaukkoon ja laitoin Hukan sinne, mutta seurauksena oli sellainen yhteinen haukkukonsertti että oksat pois Ei oikein käy kerrostalossa.

Mulla on koirat siis aina yksin ollessaan samassa tilassa ei koko asunnossa (kylppärin ja vaatehuoneet ovet ovat kiinni). Pentujenkaan laittaminen mihinkään pentuaitaukseen ei ole onnistunut, koska huuto on ollut valtaisa. Aina on ollut pennun tullessa sen verran vapaata, että ovat päässeet totuttelemaan toisiinsa minun valvontani alla ja olen nähnyt ettei kenellekään ole aikeita syödä ketään. Hyvin on mennyt ja joskus ihan erinomaisestikin. Ehkä paras oli Hukan tulo, kun Arttu otti sen heti ihastuneena vastaan ja alkoi leikittää. Hukka puolestaan tiukasti kieltäytyi leikittämästä Kettua eikä edelleenkään esim. juokse sen kanssa koirapuistossa. Ne eivät ole mitään sydänystäviä, mutta eivät myöskään vihamiehiä. Suhtautuvat toisiinsa aika neutraalisti. On mielenkiintoista nähdä muuttuuko niiden suhde jotenkin sitten kun Kettu oikeasti aikuistuu ja erityisesti sitten kun Pessiä ei enää ole.

Muoks. Ja sekä Hukka että Kettu ovat kilttejä koiria, Hukka vaan on vähän jäyhempi luonne, Kettu on riehakkaampi (toki siinä on vielä pentumaisuutta).

[Koiruuksia]

Pienempikokoisten koirien kanssa onkin vähän eri asia kun pennulla ja aikuisella ei kuitenkaan ole niin valtavaa kokoeroa.

Meillä esim. Reino painaa yli 50 kg ja Oiva painoi 60 kg niin vaikkapa sheltin muutaman kilon painoista pentua ei vaan voi jättää samaan tilaan kun lähtee pois.
Ihan sama jonkun basenjinpennun kanssa. Kokoero on niin valtava. Eikä rottweilerpentukaan paina luovutusikäisenä kuin jonkun 7 kiloa joten ei voi jättää ison uroksen, eikä n. 40 kiloa painavan nartunkaan kanssa keskenään ihan jo kokoeron vuoksi.

[Darre]

^Totta joo. Piti tuohon itse asiassa lisätäkin, että kokoero täytyy tietysti ottaa huomioon. Pikkukoirien kanssa on helpompaa, kun esim. mittelipentu painaa luovutusikäisenä n. 2 kg ja aikuisetkin alle 10 kg.

[aunet]

Niinpä, jos rottweiler sanoo kasiviikkoiselle vaikkapa basenjille ystävällisesti päivää asettamalla kohtuu kokoisen tassunsa pennun päälle, vois olla ongelma. Omat borzoiyksilöt ovat pikkuisten kanssa aina menneet alas ja maata vasten tervehtiessään. Silti olen itse koko ajan läsnä, ettei läppää pientä isolla tassulla. Tahtomattaan.

[Mea]

Nyt on ollut raskas päivä jopa koirien suhteen. Mini menee vain hullummaksi, sen kieltäminen on yhtä helppoa kuin kieltää leikkaamatonta urosta vokottelemasta juoksuista narttua. Se on opetellut hyppäämään sohvalle ja menemään luukustakin Mellin perässä. Kumpikaan ei tullut sille edes mieleen aiemmin. Se ei ole myöskään syönyt juuri mitään pariin päivään, vaikka Melli syö oven takana.

[Koiruuksia]

Niinpä, jos rottweiler sanoo kasiviikkoiselle vaikkapa basenjille ystävällisesti päivää asettamalla kohtuu kokoisen tassunsa pennun päälle, vois olla ongelma. Omat borzoiyksilöt ovat pikkuisten kanssa aina menneet alas ja maata vasten tervehtiessään. Silti olen itse koko ajan läsnä, ettei läppää pientä isolla tassulla. Tahtomattaan.

Kyllä. Voisi tulla pennulle vahinkoa ihan vahingossa. Siksi yhdessä vain valvottuna.

[Koiruuksia]

Nyt on ollut raskas päivä jopa koirien suhteen. Mini menee vain hullummaksi, sen kieltäminen on yhtä helppoa kuin kieltää leikkaamatonta urosta vokottelemasta juoksuista narttua. Se on opetellut hyppäämään sohvalle ja menemään luukustakin Mellin perässä. Kumpikaan ei tullut sille edes mieleen aiemmin. Se ei ole myöskään syönyt juuri mitään pariin päivään, vaikka Melli syö oven takana.

Aika erikoista. Oletko ollut yhteydessä Minin leikanneeseen eläinlääkäriin?

Uroksissa on eroja, jotkut ovat juoksunarttujen kanssa lunkeja kunnes on tärppipäivät ja jotkut yrittävät astua koko juoksun ajan ja vievät karmit mennessään.

Oletko minkä verran kouluttanut Miniä? Tietääkö se ihan varmasti mitä EI tarkoittaa?
Tilanne on taatusti stressaava, ja kuten sanóin, myös erikoinen. En ole perehtynyt näihin asioihin, joten en osaa sanoa miten kauan urokselle on vielä normaalia kiinnostua juoksunartuista leikkauksen jälkeen. Mutta eikös ollut niin ettei Mellillä edes ollut juoksua? Onko sekin leikattu?

Joku sitä Miniä nyt riepoo ja suuresti siellä Mellin pyllyssä. Onko mahdollista viedä molempia eläinlääkäriin?
Ehkä lähtisin siitä itse liikkeelle. Ja jos siellä ei kertakaikkiaan löydy mitään joka selittäisi asian niin sitten yhteys asiansa osaavaan koirankouluttajaan joka voi tulle teille kotiin katsomaan sen tilanteen ja antamaan toimivat neuvot. Olen sitä mieltä että tilanne pitää nähdä siellä paikanpäällä. Siis sen kouluttajan pitää nähdä. On niin paljon asioita joita omistaja ei ehkä tajua kertoa ja jotka selviävät vain itse tilanteen näkemällä.

Toivottavasti tuohon saadaan joku selvyys niin että asian voi hoitaa pois päiväjärjestyksestä. On kamalaa stressata eläinten puolesta. Tai vaikka ihan itsensäkin puolesta niiden käytöksestä johtuen.

[Mea]

Kiitos neuvoista! Joo, Mellillä ei todellakaan ole juoksua, koska se on leikattu aikoja sitten. Eikä se myöskään kiinnosta tippaakaan leikkaamatonta Onnia. Mini ei kiehnää Mellin pyllyä vaan kylkiä jostain syystä. Mellillä on kyllä selässä sellainen naarmu joka tuli yhdessä kohelluksessa hiljattain, ja Mini haluaisi kovasti nuolla sitä. Oon laittanut siihen Cothivetiä niin se estää nuolemisen, mutta ei kiehnäämistä. Onkohan liian kaukaa haettua, että se ihana haju tulisi siitä?

[Koiruuksia]

Jotenkin heti oletin että Mini olisi Mellin pyllyssä kiinni.
Mutta joo, erikoista toimintaa enkä ole vastaavasta koskaan kuullut. Jospa joku muu tätä ketjua lukaveva olisi?
Veisin molemmat eläinlääkäriin ja sulkisin ihan ensin fyysiset syyt pois.
Jos sellaisia ei olisi niin sitten tietäisin alkaa miettimään käytökseen puuttumista muilta osin.

Minkälainen tilanne siellä on nyt aamulla? Miten yö meni?