Lemmikit

Irtoaako siitä ruokaan jotain kemikaaleja? 25 v ikää kattilalla.

Teflonkattila? Ehkä
Teräs/alumiini/kupari, ei irtoa.
Ja ennen kuin alkaa nipotus, niin jos et keittele tomaatteja, raparperia ja viinimarjoja etikkaliemessä, niin ei irtoa alumiinista haitallista määrää mitään.

Jos on teflonpinnoitettu niin naarmuista ei suositella käytettävän. Samoin millä tahansa pinnoitettu alumiinikattila niin että naarmut paljastaa sen alumiinin niin en ruoanlaittoon enää käyttäisi, etenkään jollekin marjakiisselille tms happamalle. Teräskattilassa ei luulis olevan väliä muuten kuin että kovin naarmuiseen pintaan voi palaa ruoka vähän helpommin kiinni.

Miten erottaa teräs, alumiini ja kuparikattilan?
Vai voiko olla sekoitetta? Tämä kattila on painavampi kuin toinen jota epäilen alumiinikattilaksi, oletan että se on teräs tai terässekoite?

Kattilan pohjassa lukee Opa ja stainless steel eli ainakin suurimmaksi osaksi on terästä vai liekö silloin kokonaan?

Tarttuuko siihen magneetti? Teräkseen tarttuu, alumiiniin ei. Alumiini (paljas) myös tummuu tiskikoneessa jos on terästä samassa pesussa , galvanoituu.
Ja juu, steel on terästä.

Opan teräskattila, siitä ei irtoa ikinä mitään ja naarmutkin luultavasti olemattoman matalia.

Teräskattilaan pohjaan tarttuu magneetti, mihinkään muualle ei pitäisi tarttua. RST ei ole magneettista, mutta välipohjassa on levy mustaa rautaa induktioliesien takia.

On myös teräskattiloita, joiden pohjaan magneetti ei tartu.

Stainless steel on suomeksi ruostumaton teräs, ja kattilaosa on kokonaan terästä. Kuten hurtta sanoi, pohjassa piilossa voi olla muutakin materiaalia. Mut vaikka kattilan sisään tulisi naarmuja niin ne ei käyttöä haittaa

Okei, paljon kiitoksia. Naarmut ovat "normaaleja" naarmuja (ei mitään halkeamia tai koloja tms) mitä nyt voi kuvitella 25 v vanhassa kattilassa olevankin ja taitavat olla eniten ulkonäköhaitta viestienne perusteella.

Onko muuten teillä käytössä näin vanhoja kattiloita?

Silloin harvoin, kun mä kattilaa käytän, mä käytän Sorsakosken kuparipohjaisia teräskattiloita. Ne on ehkä 50-luvulta. Mulla on niitä ihan liikaa

naarmuja kirjoitti:
Onko muuten teillä käytössä näin vanhoja kattiloita?

Ei vielä, kun olen asunut omillani vasta 20 v, mutta olen kyllä todella pettynyt, jos noi pari siitä asti mukana roikkunutta kattilaa ei kestä toista samanmoista Sen sijaan jotain Ikean ruosteisia romuja on joutunut heittämään pois jo muutaman vuoden käytön jälkeen.

Meillä on käytössä v. 1972 lahjaksi saatu 3-kerroksinen teräskattila ja edellen aivan käyttökelponen.

Mulla on myös vanhin käytössä oleva kattila jostain 70-luvulta. Olen saanut sen mukaani kotoa pois muuttaessa kohta 30 vuotta sitten ja se oli silloin jo vanha

naarmuja kirjoitti:Onko muuten teillä käytössä näin vanhoja kattiloita?

Mulla on vielä teräskattiloita, jotka olen ostanut kait 26-27v sitten, mukaanlukien kerroskattila, jossa höyryosa ja haudutusosa samassa. hyvin pelittävät . Yksi suurinpiirtein samaan aikaan ostetuista ei suostunut toimimaan induktiolla, joten sen annoin eteenpäin, hyväkuntoinen oli sekin vielä.

Mulla on kaikki kattilat vähän yli 30 vuotta vanhoja Hackmanin Elegia teräskattiloita. Hyvin pelittää edelleen. Induktiolle eivät sovi.

Minulla on perintökapine vuodelta 1967. Ruotsalainen Kockum teräskattila, siinä on ulkopohja kuparia kuumenemisen nopeuttamiseksi. Se aikanaan ostettiin isän 50 vuotis lahjarahoilla. Meillä oli samaa sarjaa kahvipannu joka on nyt veljelläni, se on vähän nuorempi.

Osa täällä olevista kattiloista vanhoja, mm. 10l pata. En osaa mitään vuosilukuja sanoa mutta ovat olleet jo miehen vanhempien käytössä 70-80-luvulla, kuulemma.

Onpas mukava kuulla että kattilat on kestäneet monilla näin hyvin, vuosikymmeniä!
Tigerin kommentista tuli mieleen että kaikki nykyiset kattilat eivät taida kestää kovin pitkään, eikä ehkä kaikki vanhatkaan ole kestäneet. Mutta hienoa että näitä kestäviä kattiloista löytyy monesta merkistä ja mallista

Outi.I kirjoitti:Minulla on perintökapine vuodelta 1967.

Enpäs muistanut, että mulla on myös mun mamma-vainaan 2l:n kahvallinen Hackman&Co:n 18/8 Sorsakosken teräskattila perintönä saatu. Paksu kuparipohja tässäkin kattilassa on. Täytyy kyllä sanoa, että se on jo parhaat päivänsä nähnyt. Se on mulla ainoastaan munkkien ja tippaleipien uppopaistokattilana toiminut ja siinä virassa se toimii edelleen.
En todella tiedä, koska tämä kattila on joskus ostettu, mutta vanha se on kattilaksi.

Avokaado, onko se ihan suorareunainen? Ja kahdella korvalla, tai pitkällä kahvalla ja vastapuolella pikkuhantaaki parille sormelle?

^ On suorareunainen, yhdellä neljän sormen painaumalllisella kahvalla varustettu kattila, mutta toisella puolella ei ole mitään muuta osaa. Kantta ei tähän kattilaan ole tai mä en ainakaan sitä silloin saanut.

Siis sellainen pitkä kasarikahva? Mulla on niitä useampi, ja kaikissa isommissa sille on pikkuinen vastakappale. Vain pienimmässä ei sellaista ole. Ja isoimmassa on tavis-korvat. Ne on ihan parhaat kattilat <3

^ Juu kyllä on kasarikahva ja kahvan alapuolella ne sormikolot. Vastapuolella ei ole mitään kappaletta.
Kasari/kattila on vaan jo niin ruma, että se on vaan rasvakeittimenä. Sellaisena se oli ollut jo mun mammallakin.

Sit se on samanmoinen kuin mun pikkuinen 1,5-litrainen kasari.
Mä oon omiani hinkannut surutta PataPadalla ja pessyt koneessa, ja ovat silti hyvässä kunnossa. Vanhimmista on bakeliittikahvat kärsineet, mut uudemmat muoviset on ihan ok.
Isoin, 6-litrainen oli aika karussa kunnossa ulkopohjasta, mutta puhdistui kyllä. Leimakin oli täysin piilossa lian alla.

^ Sitä bakeliittia on mun kasarin kahva ja se on sellaista mustanharmaata vähän karheaksi ajan saatossa muuttunut. Ovaalin muotoinen leima on kahvan juuren teräsosassa.

Minulla käsitys, että tämä meidänkin munakattila joku vanhempi malli?
Pohjaa yritetty vaikka millä, jätetty sitten vain munien keittoon.

Juu, vanha Finelin kasari tuo on.

Tuossa on emali sisäpuolella, se kuluu ja tummuu, muttei sekään käyttöä haittaa.
Design-kattila, kyllä muna arvostaa

Hienoa, kiitos molemmille!
Painoa reipas 700g, pohjan mittasin noin 12-13cm sisältä.