Lemmikit

Tapasin ihmisen joka heti tuntui tutulta, tärkeältä. Alussa oli aivan perhosia vatsassa mutta kun näimme useammin, olo rauhoittui, tunteet kaverilliset.
Nyt pariin otteeseen tavattu kahden kesken. Enää en tiedä mitä tunnen. Paljon tunnen mutta ystävänä vai enemmän? Miten sen tietää?
Hän sanoi ääneen että ei ymmärrä näin voimakkaita tunteita. Kun emme tunnekaan kunnolla.
Toivon hänestä hyvää ystävää. Miten tietää onko tunteet siihen normaalit?
Olen varattu. Sen tähden tämä vaivaa.

Sanot, että olet varattu. Eikö se jo kerro, että et ole VAPAA uudelle parisuhteelle. Älä leiki tunteilla, vaan selvennä itsellesi mitä yrität tuolle uudelle suhteelle rakentaa, mutta ensin vanhasta eroon. Vai onko uusi suhde sun hätävara.

Jos tarvitsee edes miettiä, onko liikaa tunteita pelissä, kun kyse on vain ystävyydestä niin kyllä niitä on liikaa. Ottaisin etäisyyttä reippaasti, jos ei ole tarkoitus erota nykyisestä suhteesta.

En hae parisuhdetta vaan ystävyyttä, kaveria. En ole eroamassa mutta kaveruudelle on tarvetta täysin uudessa kaupungissa josta en ketään tunne. Tunteet ovat sellaiset kun voisi kuvitella olevan pitkäaikaisen rakkaan ystävän kanssa, eli lämpimät ja läheiset. Kaikesta voi puhua. Mutta olemme vasta tutustuneet? Siksi vierasta.

Kyllähän tuo siltä kuullostaa, ettei nuo tunteet ihan kaverillisia ole. Toisaalta, jos molemmat pitää itsensä kurissa ja tosiaan sitten ollaan VAIN kavereita, onnistuisiko se? Mitä puoliso on asiasta mieltä, oletko keskustellut hänen kanssaan?

Minun mies on iloinen että olen löytänyt ystävän. Hän tietää että toinen tuntuu läheiseltä ystävältä vaikka emme kunnolla tunne vielä.
Ja että sitä ihmettelen.
Mistä sen sitten voi tietää onko tunteet normaalit? Aikako sen selventää?

Sielujen sympatia ja syvä ystävyys kehittyy helposti rakkaudeksi. Rakkauttakin on tietty monenlaista, ystävien välistä, lasten ja vanhempien välistä ja romanttista. Kun paljon ollaan ja koetaan yhdessä, niin niitä romantiikalle alttiita tilanteitakin tulee, jos on keskinäistä kemiaa. Mitä pidemmälle ystävyys/ihastus kehittyy, sitä hankalampi siitä on pyristellä irti, mikäli haluaa säilyttää parisuhteensa ehjänä. Itse en haluaisi tulla henkisesti toiselle sijalle puolison ihmissuhteissa, haluaisin olla hänelle se ykkönen. Kestääkö teidän parisuhteenne tällaisen kolmannen pyörän? Miten paljon teillä on menetettävää ja mitä aiot tehdä, jos rakastut?

Entä tuo toinen, onko hänellä perhettä ja kestääkö se, jos hän rakastuu?

Onko parisuhteessa ystävät kolmansia pyöriä? Ei ole meillä ollut. Ja mies on aina ykkönen. Ystävyys ystävyyttä.