Lemmikit

Monen rodun rotumääritelmässä sanotaan, että rotu on uskollinen. Mitä tämä mielestänne tarkoittaa? Uskollisuuudesta mainitaan esim. labradorin rotumääritelmässä vaikka joku sanoi, että labbis myy sielunsa makkaranpalasta...

Eikö uskollinen ole se joka ei lähde vieraiden mukaan millään ilveellä ja pyrkii takaisin omistajan luokse.

Koira on opportunisti ja hyvinkin pienillä lahjottavissa. Mutta yksilötasolla toki aina ns. yhden henkilön otuksia ja sillä tavoin uskollisia. Muutoin pidän määritelmää hiukan hankalana koiran kohdalla, eläin kun on.

Minä puhuisin leimautumisen vahvuudesta. Olen kuullut metsästyskoirasta joka surutta "vaihtoi isäntää" eli lähti makkaranpalasta toisen metsästäjän mukaan tilanteessa, jossa näkösällä oli se alkuperäinenkin. Alkuperäinen omistaja oli sitten sitä mieltä, että tuollainen koira joutaa sitten mennäkin.

Sitten on nämä rodut, jotka tulevat mukaan vessaan ja ovat imuroinnin tiellä, kun se kontakti ihmiseen on niin tiivis. Vaikka ei olisi mitään namia tarjolla. Rasittavia nämäkin omalla tavallaan, ja ihania

Meillä tunkee helposti kaikki koirat vessaan mukaan. Ja kissatkin. Kun vessalla on koko ehkä neliö, niin välillä on hyvin tiivis tunnelma.

Uskollisuudeksi mielletään helposti se jos koira ei ole vieraista ihmisistä kiinnostunut eikä lähtisi kenenkään vieraan matkaan.
Sillä mittarilla kaikki kissamme ovat ihan äärettömän uskollisia

Koiramme ovat avoimia, ystävällisiä ja sen vuoksi lähtisivät varmaan jokainen kenen tahansa mukaan jos olisi hyvää herkkua tarjolla.
Sitä en osaa sanoa että miten pitkälle, jos vaikka ajatellaan tilanne että minä jäisin seisomaan paikalleni ja joku vieras veisi koiran herkuilla mukaansa kävellen.
Veikkaan että jokainen noista palaisi luokseni kun herkut loppuisivat.

Jos miettii uskollisuusasiaa niin saattaa olla että esim. vähän erohdistuneet koirat mielletään helposti hyvin uskollisiksi. Tai pidättyväiset.

Ihan varmasti on olemassa ihan huippuunsa omistajaansa kiintyneitä koiria jotka suunnilleen menettävät elämänhalunsa jos joutuvat eroon omistajastaan.

Mulla on aikoinaan ollut yksi koira joka odotti poissaollessani eteisessä oven edessä eikä edes puruluut kelvanneet.
Silti sekin olisi ollut helposti "vietävissä" makupaloilla.

Mielestäni on aika vaikeaa määritellä eläinten kohdalla sana uskollisuus.

Mulla on nuoruudessani ollut koira joka varmaankin msk:n kriteereillä voitais jo luokitella uskolliseksi. Se ei kerta kaikkiaan välittänyt kenestäkään muusta kuin minusta. Se ei edes kotioloissa ottanut käskyjä vastaan muilta kuin minulta, mikä teki koirasta melko hankalan perhekoiran. Äitini tai sisarukseni eivät voineet paljonkaan vaikuttaa koiraan, eikä kukaan muu sitä halunnut ulkoiluttaa vaikka mä olisin ollut kipeänä. Mä en myöskään oikeastaan koskaan voinut lähteä mihinkään pidemmälle ilman koiraa, koska se ei myöskään syönyt, jos mä en ollut kotona.
Minua koira jumaloi ja puolusti, välillä liiaksikin. Se mm hyökkäsi kerran jonkun spurgun käsivarteen kiinni, kun tämä yritti pummata multa rahaa ja kun en antanut, yritti tarkistaa mun taskun josko sielä ois kolikoita.
Jos mä en ollut kotona, koira makasi vain ulko-ovella odottaen, mikään ei saanut sitä pois ovelta
Koira oli sekarotuinen karhukoira, ajokoira, pystykorva mikä lie mix, kooltaan jotain aikuisen polven alapuolelle, ruskea mustin ja valkoisin merkein ja lyhyt, tiivis pystykorvaturkki Isot, lähes sakemannityyppiset pystykorvat.
Seri joutui luonteensa takia piikille kun me lapset jouduttiin lastenhuollon piiriin nuorisokotiin äidin psyykkisten ongelmien vuoksi. Mä olin silloin jotain 12v, vieläkin muistelen Seriä rakkaimpana, mutta haastavimpana koirana minkä olen koskaan omistanut

Mulla oli eka koirani myös vähän tuollainen. Sekarotuinen sekin. Haastavaahan sen kanssa eläminen oli monestakin syystä.

Mieheni isällä on kuulemma ollut myös tuollainen koira, seropi sekin. Se ei edes syönyt isän ollessa poissa vaan riutui vain eteisessä. En muista kuulleeni mitään negatiivista siitä muutoin, perheen keskellä eli mutta oli siis vain yhden ihmisen koira sillä tavoin.

Minulla ei ole mikään koira ollut tuollainen vaan ottaneet esim. hoidossa kaiken annetun vastaan mukisematta, eivät ole jähmettyneet mihinkään "odottamaan" tms. Eli sillä tavoin helppoja olleet.