Lemmikit

Näinkin tärkeän asian äärellä.

Jos sais vähän tulitukea.

Prahanrottakoira, dobermanni vai ihan ihmisvauva? Sen verran täytyy pohjustaa, että kaikkea noita on meillä ollut pl. prahanrottakoira.

Öö.. ymmärsinkö oikein, että kaipaat mielipiteitä kannattaako hankkia koiranpentu vai vauva? Ja koirista vaihtoehtona on kaksi täysin eri kokoista ja eri käyttötarkoituksiin jalostettua rotua?

Nyt pistit kyllä pahan! Älä ainakaan vauvaa hanki, jos se tuntuu tasaveroiselta vaihtoehdolta koiran kanssa

Jos mun olis jostain syystä pakko ottaa joku noista kolmesta vaihtoehdosta kotiini pysyvästi, niin se olis prahan rottakoira. Koska en haluis niin isoa koiraa kuin dobermanni, enkä missään nimessä halua enää vauvaa!

Myrkkymuratti kirjoitti:Öö.. ymmärsinkö oikein, että kaipaat mielipiteitä kannattaako hankkia koiranpentu vai vauva?

Tämä juuri pisti itselläkin silmään.

Vaikka itse satunkin olemaan vapaaehtoisesti lapseton, en silti vertailisi lapsen ja koiran hankintaa keskenään. Yleensä kun halutaan hankkia se lapsi, aiotaan alunperinkin hankkia nimenomaan jälkikasvua. Eikä "joko lasta tai koiraa".

No kyllä yksi minunkin tuttuni taannoin mietti hankkisiko issikan vai toisen lapsen, parin vuoden päästä oli sitten molemmat

Samoja ajatuksia ollut välillä täälläkin. Päädyin siirtämään koiran hankintaa hamaan tulevaisuuteen, koska lapsen hankkimista en voi lykätä (ikä). Siis jos lapsia edes saa, kun mikään nyt ei ole varmaa. Koiran voi ottaa sitten kun aika on oikea.

Itellä ei olisi noista mikään vaihtoehto
Pari muuta rotua kyllä, mutta jos mukula olisi ajankohtainen, ei se kylläkään sulkisi koiran ottamista pois mitenkään.
Onneksi mukulat ja lisää koiria tuli kaupan päälle ton puolison kanssa.

Aika lailla tosiaan erilaiset vaihtoehdot.
Lapsihan ei mitenkään ole esteenä koirille joten valitse vauva jos siltä tuntuu ja sen älkeen sitten se koirarotu jolle sulla on paremmin tarjota sen tarvitsema aktiviteetti sun muut.

Jos oikeasti haluat(te) lapsen, niin suosittelen vahvasti että järjestys olis ensin vauva, sitten tilannearvio vieläkö on aikaa ja jaksamista lisäksi uudelle koiralle, ja vasta sitten koiran hankinta. Vaikka ei ilmeisesti olis ensimmäinen lapsi, niin ei koskaan tiedä jos vauva-ajasta tuleekin erityisen haastava.

Kyllä meillä on myös vauvat ja koirat rytmitetty ihan harkitsemalla, ja siinä on pitänyt pohtia, kumman aika on nyt. Ei siinä mitään erikoista ole, jos kerran molempia haluaa ja resurssit on rajalliset.

Meillä toki se onni, että lapset on saatu alulle vaivattomasti, useinhan näin ei ole.

Riipuu kirjoittajan iästä. Yleensä ottaen lapsen saamista tai yrittämistä ei kannata vuositolkulla viivytellä, varsinkaan jos toivoo perhettä, elämäntilanne on lapsiperheyteen sopivantuntuinen ja on löytänyt puolison, joka voisi olla hyvä vanhempi ja sitoutunut kumppaniksi ja vanhemmuuteen. Elämä on lyhyt ja varsinkin hedelmällinen aika naisen elämässä.

Toisaalta en ehkä itse enää uskaltaisi hankkia lapsia tähän aina vain hullummaksi muuttuvaan maailmaan, joten ottaisin koiran, jos sitäkään. Pienen ja vähäruokaisen.