Lemmikit

Tosi helposti aina vingutaan jos mistä, nyt ei eli mikä aiheutti viimeksi hyvät hyrinät?

Hyvin arkisia, eilseltä esim. päiväunien jälkeinen olo kun on herännyt kunnolla.
Ne muutkin menee hyvin perustarpeisiin: metsän rauha, saunan lämpö ja sen tuoma puhdas olo, hyvät keskustelut kavereiden kanssa, koiran hömpötykset, nauraminen asioille.
Nyt maistuu aamukahvi taivaalliselle.

Koiran oksennus Oli eilen työpäivän aikana syönyt palan mattoa, ilmeisesti närästänyt tms. Ja se tuli yläkautta ulos. ehdin jo kuvitella mielessäni suolen avoleikkaukset ja kaikki Oli kyllä onni matkassa. Nyt on poistettu koiran tilasta kaikki (mitä itse tajuan) ettei voi tapahtua toiste, no sohva on, kun ei sitä mihinkään saa.

Siitä tulee paras olo kun vaaka näyttää miinusta. Paitsi että olen pudonnut kärryiltä mikä vaatekokoni on. Aion kehdata sulkkiskentälle padelhameessa ja topissa! Mutta ärsyttävää jos niitä pitää ruveta vaihtamaan, en tosiaan tiennyt mitä kokoa olisi kannattanut tilata niin meni vähän arvalla.

Koirien touhujen seuraaminen on myös parhautta, ja se kun pentu nukkuu niin suloisesti sängyssä pää viereisellä tyynyllä.

Vähän samaa aihetta sivuten.
Tuli hyvä olo kun havaitsin että paino ei enää putoa ellen syö aivan tolkuttomia määriä. Siis vaikka en syö tolkuttomia määriä.
Olen myös saanut lihaksia takaisin ja jaksan kaikkea paremmin kuin aiemmin.

Tämä syksy ajoi mut melkein piippuun työ- ja opintohommien kanssa, kun vielä jokin sitkeä tauti iski päälle hyvin kriittiseen aikaan ja kaikki kasaantui. Oli helpottava tunne, kun sain viime viikolla rästiin jääneet labratyökerrat pulkkaan ja toinen työkin päättyi sunnuntaina.

Syksy on opettanut myös sen, että ensi kesänä haluan järjestellä ajankäyttöäni uusiksi, koska rahatilanne sallii sen. Kesään painottuva kausiluonteinen työ ja talvisin opinnot ja/tai toinen työ ovat tarkoittaneet, etten ole lähes 15 vuoteen pitänyt kesäisin muutamaa päivää pidempää lomaa. Samasta syystä jouduin aikoinaan luopumaan eräästä itselle erittäin rakkaasta, mutta sitoutumista vaativasta vapaaehtoistyöstä. Monesti ollut mielessä palata sen pariin, muttei mukamas ole riittänyt aikaa. Noh, ei sitä luultavasti ole ikinä, jos sitä ei itselleen raivaa ja asettele asioita vähän uuteen tärkeysjärjestykseen. Ei tarvitse kahta kertaa miettiä, että onko tuon harrastuksen elvyttäminen oikea ratkaisu, koska pelkästään päätös raivata sille tilaa teki uskomattoman onnelliseksi.

Mun hyvänolon ajatukset myötäilevät melko lailla Umacin ajatuksia. Eli sellaiset ihan simppelit ja arkiset asiat ja niiden sujuminen saa hyvänolon tunteen. Ettei tarvitse hakata päätä seinään jonkin asian etenemisen vuoksi. Nautin aika vähästä. Hyvin nukutut yöt. Lenkit koirien kanssa, illan pimetessä tulet uuniin ja kynttilöiden valo. Ettei kukaan sairasta eikä tule yllättäviä juttuja tai menoja (joo, tasapaksu tylsä arki rulettaa täällä kyllä!). Hyvää ruokaa ja aikaa valmistaa se.

Hovarontti, ouch!! Onni onnettomuudessa. Huh.

Helmi* kirjoitti:Mun hyvänolon ajatukset myötäilevät melko lailla Umacin ajatuksia. Eli sellaiset ihan simppelit ja arkiset asiat ja niiden sujuminen saa hyvänolon tunteen. Ettei tarvitse hakata päätä seinään jonkin asian etenemisen vuoksi. Nautin aika vähästä. Hyvin nukutut yöt. Lenkit koirien kanssa, illan pimetessä tulet uuniin ja kynttilöiden valo. Ettei kukaan sairasta eikä tule yllättäviä juttuja tai menoja (joo, tasapaksu tylsä arki rulettaa täällä kyllä!). Hyvää ruokaa ja aikaa valmistaa se.
.

Juu, nämä kaikki joka päivä <3

Tositosi hyvä olo tuli viimeksi, kun toipilaskissa alkoi syömään hyvin itse heti lekurireissun jälkeen ja yöllä kapusi puolittain kyljen päälle kerjäämään rapsutuksia ja nukkumaan.

Puhtaat, oikein pehmoiset puuvillasatiiniset petivaatteet ja suihkunraikas iho! Se on aina jotenkin niin seesteinen tunne sujahtaa vastavaihdettuihin lakanoihin. Vielä jos on jaksanut käydä pidemmän kaavan mukaan suihkussa, kuorinut koko kropan, laittanut kasvonaamion jne ennen nukkumaanmenoa. En tiedä miten voikaan niin pieni asia tuntua niin mukavalta välillä.

^ Komppaan täysillä tuota, tosin olen rakastunut flanellisiin petivaatteisiin. Ja vielä uusi, paksu ja pöyheä peitto! <3

Kyllä, oikeen muhku peitto olla pitää! Vielä kun löytäisi tarpeeksi halvan sellaisen, nyt on sellanen semimuhku kun piti halvalla päästä

Mulla on muistaakseni tämä: https://www.hemtex.fi/makuuhuone/peitot ... 5864210000 - vaikka on vähän halpis niin on aika muhku!

Meillä on tosi muhkut peitot. Mutta aika kevyet kuitenkin. Ostettiin joskus Tokmannilta kun siellä oli peittoale ja noidenkin hinnat olivat sidettävät.
Ollaan tykätty tosi paljon.

Harkitsen untuvapeittoa. Tykkään ennemmin luonnonkuituisista kun eivät hiosta kuten keinokuidut.
Mulla on kyllä itselle yksi ihana pöyheä muhkupeitto mutta se on liian lämmin. Tai ainakin on ollut liian lämmin. Nyt mua, jota ei ikinä juuri viluta, on muutama yö paleltanut silkkipeiton ja lisätyn fleecehuovankin kanssa.
Pitää kaivaa flanellipussilakanat , mitkä on ihan parasta, esiin ja kokeilla niitä, ja sen jälkeen siirtyä muhkutäkin alle, ennen uuden peiton hankintaa. Jos ei nyt tarvitsisi taas ostaa uutta peittoa.

Tuli tosi hyvä fiilis eilen pennun kanssa näyttelytreeneissä <3
On tuo vaan hieno pentu vaikka en (eikä se itsekään näyttänyt tietävän) jossain vaiheessa tiennyt että onko se lintu vai kala.
Sieltä jostain on nyt kuitenkin näyttänyt kuoriutuvan vallan ihana tyyppi <3

Juuri nyt siitä että sain aikaan vihdoin ostaa uusia sukkalankoja, ja jos sais nyt loppuun asti tehtyä sukat pitkästä aikaa.
Vähemmän iloinen olen siitä että kissanperkele on keksinyt alkaa vainota mun lankoja, ja kotoa löytyy ties miten monta raadeltua lankakerää sukan alkuineen tai ilman. Ei ole vielä yhtään huvittanut alkaa setviä niitä.
Jospa nyt oppisin alkaa muistaa laittaa ne kutimet *joka *ikisestä* keskeytyksestä*, ihan pienestäkin, suljettavaan säilytysrasiaan, ymv, mikä sekin pitäisi itseasiassa ostaa.

Onnistumisista töissä tuli hyvä mieli.
Tulevista halloweenpippaloista on kivan odottava fiilis.

Sain juuri viestin, että alkukesästä syntyy kolmas lastenlapsi

Mea kirjoitti:Mulla on muistaakseni tämä: https://www.hemtex.fi/makuuhuone/peitot ... 5864210000 - vaikka on vähän halpis niin on aika muhku!

No ei oo tosiaan kovin kallis! Pitää laittaa muistiin sitten kun peittoa uusii, kiitos!

Mähän en edes oikeastaan tarvi lämmintä peittoa koska talvella etenkin makkarissa on turhankin kuuma (pattereita ei saa enää pienemmälle, ja silti posottaa kuumana), mutta se tunne kun on se oikeen paksu peitto, johon kietoutua ja jonka saa mytättyä polven ja käden alle sopivasti. Mullahan on peitto kesälläkin käytössä, kun en osaa nukkua ilman .

Pelasin tänään pitkästä aikaa lapsuudenkaverin ja hänen kavereidensa kanssa onlinena Gartic Phonea ja erästä "korttipeliä" jossa piti valita toisen lausekorttiin omista korteista sopivin sana. Meni useampi tunti ja juteltiinkin samalla pelialustan chatissa. Mulle siksi aika merkittävää, kun en hirveän usein tuttavia näe (en tällä hetkellä käytännössä muita kuin isääni ja erästä miespuolista entistä opiskelukaveria silloin tällöin), niin piristi tätäkin päivää.

Talviuintikausi on korkattu! Vesi ei kyllä vielä ollut oikein kylmää, mutta kyllä pulahduksesta silti tosi hyvä olo jäi.

Sain hankittua apua noiden valtavien pöllien kanssa. Naapurikunnan "Mökkitalkkari."
Tuli katsomaan, ja kysyi voiko kokeilla että miten lähtisi klapit irtoamaan.
Haki autosta kirveensä ja joitain muita työkaluja ja alkoi hommiin.
Iso mies kuin mikä ja ilmeisen ammattitaitoinen (ja ammattilaisen kirveet) kun alkoi klapit lennellä.
Kysyin että olisiko hänellä milloin aikaa tulla tekemään muutamaksi tunniksi? Niin vastasi että olisi nyt vaikka heti aikaa tehdä jonkun verran jos vaan sopii.
No, sinne jäi heilumaan kirveensä kanssa.
Ihan mahtavaa!
tekee nyt sen verran kuin ehtii ennen seuraavaan sovittuun paikkaan menoaan ja sovitaan sitten että milloin tulee tekemään lisää.

En aio soittaa miehelle, että täällä tapahtuu tällaista. Kun tulee töistä kotiin ja jossain vaiheessa huomaa että mitän täällä on tapahtunut?
Niin sanon ohimennen: "Ai joo, mä vähän tossa päivällä joutessani kokeilin tehdä muutaman klapin."

Nukuin viime yönä ekaa kertaa vartalotyynyn kanssa niin oih ja voih kun oli hyvä

Siitä kun lapseni sanoi että tiedäthän äiti, ettei mikään siitä ollut sinun syytäsi vaan teit parhaasi ja enemmänkin.
Tosin lämmitti vain hetken, kun nyt joutuu alkaa väsäämään valituksia ja ilmoituksia.

Kodinvaihtajakoirani on poikkeuksellisen hankala ulkoilutettava. Varsinkin metsässä se hurmioituu niin, ettei kävelemisestä tahdo tulla mitään. Eilen iltalenkillä se nuuskutteli rauhassa ja keskittyneesti polunviertä metsän reunassa. Ei vetänyt eikä hihhuloinut. Oli hiljaista, taivaalta ei satanut mitään eikä juuri tuullutkaan. Lempeä rauha laskeutui ylleni kuin viitta.

Menin Lontooseen, lento dösä, pääsen tutuille huudeille klo 23.30, naps! himassa, tutut korttelit after eight alias corona, solutason hyvä olo ja täyttymys, koska: hima ja love

Olen lapsellisen iloinen pikkujouluvarustelustani! Sitten vielä glitter-silmämeikit.

Onko tollaset tekoripset helppo laittaa? En ole ikinä kokeillut

Minulla on kokemusta niistä vain edellisestä elämästä, eikä sitä voi laskea eikä myöskään muistella, joten en tiedä. Sen verran olen lukenut, että mukana tulevaa liimaa ei pidä käyttää vaan ostaa parempi, joten se on tuossa myös. Mustaksi kuivuva liima, sellaistakin neuvottiin. Palaan asiaan lauantaina! Halusin kuitenkin ehdottomasti omia ripsiä näyttävämmät, ja nyt ei irtoa volyymeja budjetista, ja lisäksi olen kyllästynyt olemaan yli 2h niitä laitattamassa vähintään kerran kuussa. Se oli aika rasite kun ne eivät edes pysyneet sitä kuukautta hyvinä. Nuo ripset tilasin Kicksin nettikaupasta vähän arvalla, näyttävät aika pitkiltä... Mutta ei se mitään!

Laita kuva jos viitsit.
Olisi kiva joskus kokeilla
Muistan että äitini ja isäni sisko käyttivät tekoripsiä joskus 70-luvulla, yritin silloin itsekin kokeilla, mutta ei siitä mitään tullut
Mietin että ovat varmaan siitä kehittyneet.