Lemmikit

Kannattaako käydä onko siitä hyötyä? Onko testi vaikea?

Eipä kai siitä mitään haittaakaan ole.
Jos aikoo hakea kennelnimeä niin se on pakollinen.
Mielestäni testi oli helppo.

Kävin joitakin vuosia sitten ilman minkäänmoisia suunnitelmia ryhtyä kasvattamaan. Siltä pohjalta sanoisin, että sopisi mielestäni paremmin koiranomistajan peruskurssiksi.

Nimenomaan koiranomistajan näkökulmasta tuli hyvää, mutta aika peruslaatuista asiaa vastuullisesta kasvattamisesta, PEVISA:sta ja terveystutkimuksista, koiriin liittyvästä lainsäädännöstä ja Kennelliiton soppareista (tämä erityisesti, jotta jengi tietäisi mihin on nimensä laittamassa eikä haksahtaisi esim. kohtuuttomiin ehtoihin) sekä tietty ylipäätään koirista ja koiraeläimistä (anatomiaa, laukka-/ravi-/voimatyyppi, rotutyyppien eroja jne.). Musta pentua harkitsevalle ei olis yhtään huono myöskään perehtyä tuolla tasolla esimerkiksi geneettiseen monimuotoisuuteen ja luonteen periytymiseen. Omalla kurssillani oli (itselle positiivisena yllätyksenä) puhumassa joku varsin tiukkasanainen rouva, joka ei kauheesti antanut armoa rotukoirajalostukselle. Ts. Kävi läpi näitä perinteisestikin terveyshaasteiden vuoksi esillä olevat rotuja, mutta nosti esille myös esimerkiksi näylabbisten broilerimaisen kasvatuksen.

Toisaalta täytyy sanoa, että kurssin jälkeen suorastaan hirvitti kuinka vähäisillä tiedoilla ihmiset voivat tituleerata itseään kasvattajiksi ihan Kennelliitonkin mielestä, esimerkiksi perinnöllisyyttä ja jalostusta koskevat osiot olivat todella pintapuolisia yliopistossa bilsaa opiskelleen ja siellä mm. kotieläinjalostuksen peruskurssin käyneen näkökulmasta (kasvattajakurssilla ei käyty ainakaan silloin mielestäni läpi asioita edes lukion bilsan tasolla).

Minä ajattelin osallistua kasvattajan peruskurssille nyt syksyllä, vaikka ei olekaan hinkua itse kasvattamiseen. Viimeisimmän pennun myötä kuitenkin kiinnostus kurssille osallistumiseen heräsi, kun meidän pentukoulun kouluttaja suositteli kurssia ihan kaikille koiranomistajille, on kasvatushaaveita tai ei. Lisäksi meillä on kotona jalostuskäyttöön soveltuva uros, niin senkin valossa kiinnostaisi tietää siitä "taustatyöstä", perinnöllisyysasioista ja muusta vähän enemmän.

Sanoisin että kannattaa käydä, ei siitä haittaakaan ole. Aina tarttuu jotain uutta hihaan ja tapaa muita koiraihmisiä.

Ei kai siitä mitään haittaa ole, jos ei hyötyäkään. Mä kävin kurssin vuonna 2006.

Minä olen selaillut nykyistä peruskurssin materiaalia, ja olin yllättynyt miten fiksua asiaa se on sisällöltään. Asiat sanotaan siellä niinkuin ne uusimman tietämyksen perusteella kuuluisivat olla ja niinkuin ne olisi suositeltavaa ja syytä tehdä. Jos kaikki kasvattajat toimisivat peruskurssin ohjeitten mukaisesti, koiramaailmasta häviäisi varmasti suurin osa ongelmista ja koirat olisivat paljon terveempiä ja hyvinvoivempia kuin mitä ne nykyään ovat.

Minusta kurssin sisältö olisi hyvää perustietoa ihan jokaiselle koiranomistajalle ja jo koiraa harkitsevillekin. Kurssilta saatu tieto auttaisi pennun hankkijoita kiinnittämään huomiota aivan toisenlaisiin asioihin kuin pennun väriin, hintaan tai mahdollisimman läheltä saamiseen.

Minusta myös kennelnimen myöntämiseen voisi hyvin sisältyä ehto peruskurssin käymisestä uudelleen 20 vuoden välein, niin paljon koirien ja rotujen tilanne on ehtinyt muuttua ja uutta tietoa kertyä tuossa ajassa.

Jasmike luuletko sinä todella, että kun kurssi on suoritettu kasvattajat lopettavat uusien tutkimusten lukemisen ja tiedonhankinnan?
Voi hyvä sylvi taas!
Mutta onneksi sekarotuisia voi tehtailla ilman mitään typeriä kursseja ja muita turhia rajoitteita.

Tulipa nyt viikonloppuna käytyä tämä peruskurssi. Sattui sopivaan ajankohtaan niin, että saatiin tytär hoitoon ja lähdettiin siipan kanssa viettämään pieni viikonlopun "loma". Oltiin Rovaniemellä ja yövyttiin samassa hotellissa missä kurssikin pidettiin.

Kasvattajahaaveita mulla ei ole ollut ja nyt kurssin jälkeen on vielä vähemmän (:D), mutta koin kurssin hyödylliseksi myös ihan vaikka jalostusuroksen omistajalle tai kotikoiran omistavalle/sellaisen hankintaa harkitsevalle. Erityisesti sopimuskiemurat ja mihin kiinnittää sopimustenteossa huomiota olisi sellainen aihe, mihin jokaisella koiran myyjällä ja ostajalla olisi hyvä perehtyä. Ei sitten tulisi allekirjoiteltua ihan mitä sattuu ehtoja niin että niistä joutuisi myöhemmin käräjöimään jos jotain sattuu. Myös eri ominaisuuksien periytymiskuviot oli mielenkiintoisia, ja vaikka aihetta ei pintaraapaisua syvemmin ehdittykään viikonlopun aikana läpi käydä, niin kurssilta saatiin myös kivasti vinkkejä (esim. kirjallisuus) mistä aiheisiin tutustumista voi jatkaa. Tykkäsin myös, että kurssille sattui osallistumaan sen verran puheliasta sakkia, että saatiin luennoinnin oheen ihan kunnon keskusteluitakin pystyyn niin kurssi oli muutakin kuin pelkkää pp-diojen töllötystä.

Outi.I kirjoitti:Jasmike luuletko sinä todella, että kun kurssi on suoritettu kasvattajat lopettavat uusien tutkimusten lukemisen ja tiedonhankinnan?
Voi hyvä sylvi taas!
Mutta onneksi sekarotuisia voi tehtailla ilman mitään typeriä kursseja ja muita turhia rajoitteita.

Mitä ihmettä? Eiköhän kasvattajia ole moneen junaan. Mutta kuka voi väittää vastaan oikeasti, etteikö juuri kasvattajien valinnat ole syynä siihen, miten karmeassa tilanteessa monet rodut ovat. MIstä niiden rotujen pennut tulee jos ei niiltä kasvattajilta? Ei ainakaan sieltä sekarotuisten pentutehtaista.