Lemmikit

Vieläkö ihmiset jaksaa keskustella, vai onko ihan loppuunkulutettu aihe?
Ongelma on edelleen olemassa, mutta onko jossain tullut edistystä tai menty huonompaan.

Täällä Lankinen sanoo, että monien rotujen roturisteytykset ovat epäonnistuneet, kun on menty ulkonäkö edellä. Tietääkö kukaan mistä roduista kyse?
http://www.suomenranskanbulldogit.fi/ro ... tiedottaa/

Aihe kiinnostaa kyllä, luin tuon linkkaamasi. En tiedä mistä kaikista roduista on kyse mutta ranskanpullan muuttunut luonne oli avattu hyvin.

Bostoninterriereillä on suunnitteilla roturisteytyshanke, jonka ideana on parantaa rodun terveyttä. Tämä on yksityishenkilöiden aloittama. Rotujärjestö ei toistaiseksi ole mukana - sen puolto tarvitaan jos projekti etenee.

Risteytysroduiksi harkitaan erilaisia terriereitä, labbista, beaglea, villakoiraa, whippetiä, pinsereitä (myös kääpiö-) ja tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa.

Hankkeelle on oma fb-ryhmä.
Mietityttää, ettei ryhmässä puhuta kuonon pituudesta/hengitysongelmista, onko siihen tarkoitus puuttua.

Aihe on kiinnostava.
Aikamoinen umpikuja taitaa kuitenkin olla kun terveysjuttuja on näillä brakyroduilla niin paljon.

Jos mietin omalta kannaltani, että esimerkiksi rottweileriin alettaisiin jostain syystä risteyttää muita rotuja ja sen luonne muuttuisi oleellisesti.
Tuskin enää rottweileria ottaisin, ei kiinnostaisi.
Rottweiler on "minun rotuni" nimenomaan luonteensa vuoksi. Tätä kautta ymmärrän huolen esimerkiksi ranskanbulldogin luonteen muutoksista.

Ihan hyviä ajatuksia tuossa kirjoituksessa. Kyllä rodulle tyypillinen luonne, tai tietyt ominaisuudet (esim. riistavietti tai sen puute), on olennainen osa rodun olemusta. Mutta mitä nuo "monet rodut" joissa roturisteytykset olisivat epäonnistuneet sitten ovat, sitä en tiedä. Itseä kiinnostavissa roduissa roturisteytysprojektit eivät ole vielä edenneet pitkälle. Mutta projektiin valittuja rotuja on näissä kyllä perusteltu nimenomaan luonteen/ominaisuuksien samankaltaisuudella, tai jopa toiveella, että roturisteytys voisi tuoda luonteisiin parannusta.

Minua hämmästyttää miten monessa rodussa on nykyään ongelmana arkojen yksilöiden suuri määrä. Tai lähinnä, miksi arkoja koiria ei systemaattisesti karsita pois jalostuksesta, kun se on selkeästi tutkimuksin todettu vahvasti periytyväksi piirteeksi.

Minusta erikoinen mielipide Lankiselta, itse en ole kuullut epäonnistuneista risteytysprojekteista. Käytännössä tosin pinseri-snautseri-projekti on ainoa kovin pitkälle edennyt, mutta hyvin ovat muutkin alkaneet. Toki luonne on tärkeämpi kuin ulkonäkö, mutta tuo tässä todettu kaikkien rotujen muuttuminen pehmeämmäksi ja aremmiksi liittyy varmasti yhteiskunnan ja "käyttäjien"(omistajien) vaatimusten muutokseen.

Tärkeä aihe pitää esillä edelleen.

Mitähän mahtaa tapahtua käytännössä uuden eläinten hyvinvointilain voimaantulon jälkeen? Jos jalostuskäytön ehdoksi tulee tietty kuononmitta, kuten ilmeisesti on kaavailtu, mitä siitä mahtaa seurata käytännössä? Romahtavatko rekisteröinnit, kuten ilmeisesti enkkubulleilla on käynyt kävelytestivaatimuksen jälkeen? Aletaanko rotuyhdistyksissä puuhata kovalla kiireellä roturisteytyksiä? Siirtyykö lyttykuonojen kasvatus pimeille markkinoille? Saadaanko pimeitten markkinoitten syntyminen estettyä ja jos niin miten?

Ja miten ylipäänsä käytännössä estetään se ettei uusi laki jäisi nykyisen tapaan ns. kuolleiksi kirjaimiksi?

Paljon mietittävää ja käytännössä järjestettävää, varmasti. Toivottavasti uudet lait onnistuisivat ihan oikeasti muuttamaan ja ohjaamaan jalostuksen suuntaa, ja vaikuttaisivat koirarotujen tervehtymistä ja hyvinvoinnin lisääntymistä oikein runsaassa määrin. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan.

Niin. Valitettavastihan näyttää siltä, että ilman lakeja ja pakkoa juuri mikään ei tule muuttumaan edes näiden kaikkein sairaimpien rotujen jalostuksessa (brakyt, kondrot + muut vakavat perinnölliset sairaudet). Monien rotujen tämänhetkinen terveystilannehan valitettavasti puhuu puolestaan. Koirien pennuttajilla on ollut vuosia ja vuosikymmeniä aikaa tervehdyttää rotuja, mutta valitettavan monessa rodussa onkin käynyt täysin päinvastoin. Genettiset populaatiokoot ovat pienentyneet, perinnölliset sairaudet rehottavat ja kukkasena kaiken päällä näitä vakavasti koirien hengitys- ja liikkumiskykyyn vaikuttavia perinnöllisiä sairauksia pidetään monissa roduissa rotumääritelmän mukaisina rotuominaisuuksina joita jopa pyritään voimistamaan jalostuksen keinoin.

Yksi suuri ongelma nykysysteemissä on mielestäni se, että rotujen jalostusta ohjaavat ja siitä päättävät (esim. suosituksilla ja pevisa-määräyksillä) rotujen omat rotuyhdistykset jalostustoimikuntineen, eli käytännössä siis useimmiten kasvattajat eli samat henkilöt jotka teettävät pentuja. On olemassa monia erittäin vastuullisia ja päteviä, rotunsa parasta aidosti edistäviä kasvattajia jotka samalla toimivat rotuyhdistystensä hallituksissa ja jalostustoimikunnissa, mutta valitettavasti noissa päättävissä elimissä on tainnut vuosien mittaan olla jonkin verran toisenlaisillakin intresseillä tai toisenlaisella tietotaidolla varustettuja henkilöitä, eivät kai rodut muuten tälläisessä nykyisenkaltaisessa tilanteessa olisi?

Tietenkinhän olisi kaikille mukavinta ettei koirien jalostuksessa tarvittaisi mitään ulkoapäin tulevia sääntöjä, pakkoja, lakeja tai rajoituksia, mutta kun kerran nämä nykyiset, jo pitkään käytössä olleet systeemit eivät ole valitettavasti onnistuneet viemään koirien terveystilannetta kaikissa roduissa parempaan suuntaan, niin mitä muutakaan voitaisiin enää tehdä kuin laatia uusia lakeja? Monessa rodussa olisi ollut jo vuosikymmeniä aikaa toimia, mutta kun ei niin ei.

^Ongelmallisimmissa roduissa on just se ongelma, ettei kukaan oikeasti koirien terveydestä kiinnostunut kasvattaja koske niihin pitkällä tikullakaan.

Jos yrittäisin "normirotujen" terveyskriteereillä valita jalostusyksilöitä vaikkapa englanninbulldoggeista, niin en löydä kannasta yhtään jalostuskelpoista yksilöä.
Eli rodun jalostus ja mahdollinen pevisa on niiden käsissä, jotka ruusunpunaiset lasit silmillään kuvittelevat pystyvänsä jollain ihme logiikalla jalostamaan p*skasta tervettä. Nätimmin en tätä pysty sanomaan.

Olen itse pyörinyt pitkään saksanpaimenkoirien parissa. Rodussa on aktiivisesti tehty töitä (ja otettu ensimmäisten joukossa pevisaan luustojuttuja), jotta saadaan oikeasti luustoja terveemmäksi ja indeksien myötä kasvattajille siihen työkaluja. Kontrasti joihinkin rotuihin on valtava.

Valitettavasti joidenkin rotujen kohdalla mitään parannusta ei tule ilman ulkoa asetettavia rajoituksia. Ja joillain roduilla ainoa tie on roturisteytykset.

^ Joo kyllä. Mutta ainakin joissakin noista kaikkein sairaimmista roduista yksittäiset kasvattajat ovat kyllä yrittäneet edistää jo vuosia esimerkiksi just roturisteytysten tekemistä, mutta nuo heidän ehdotuksensa ja aloitteensa on torpattu rotuyhdistysten päättävissä elimissä - jotka siis käytännössä koostuvat pääasiassa muista kasvattajista.

Ulkopuolista pakkoa todellakin tarvitaan joo.

Dacrest kirjoitti:^Ongelmallisimmissa roduissa on just se ongelma, ettei kukaan oikeasti koirien terveydestä kiinnostunut kasvattaja koske niihin pitkällä tikullakaan.

Tuo on totta, että kun jalostus on rodun omien harrastajien käsissä, niin ei siihen helposti tule uutta näkökulmaa mistään. Pakotteet lie ainoa keino saada muutosta aikaan. Mitäs jos rotuyhdistysten pitäisi hyväksyttää jalostuksen tavoiteohjelma ja PEVISA jollakin ulkopuolisella asiantuntijataholla, esim. eläinlääkärillä?

^Tuo voisi olla toimiva keino. Ehkä joku jalostupaneeli, johon kuuluisi elänlääkäreitä ja koiranjalostuksen/genetiikan asiantuntijoita?

Olen järkyttynyt, kuinka monissa roduissa ulkomuotojalostuksella on saatu ongelmia aikaiseksi.
Esim bullmastiffi, haaverotu nuoruudesta. Kuono on lyhentynyt kohti kalloa, löysä nahka lisääntynyt. Rodun keskustelupalstoilla pyydetään vinkkejä eläinlääkäristä, joka voisi tehdä koiralle silmäluomileikkauksen lisäksi otsanahan kiristyksen - jotta saadaan silmäluomien kiertymä hoidettua kuntoon.

Pelkästään ulkomuotojalostukseen puuttumalla (näyttelyt) saataisiin räikeimpiä ongelmia hoidettua. Mutta kuka niihin pystyy puuttumaan?

Laitan tämän ketjun jatkoksi tuon viimevuotisen Brakykefaalisten koirarotujen ilmiasuun liittyvät hyvinvointiongelmat ja jalostusvalintojen merkitys - sivun eli tämä:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/329195

https://www.facebook.com/profile.php?id=100067748769191
autom. käännös saksasta

Nykyajan ranskanbulldoggi
Me, pieni kasvattajayhteisö, kokoonnuimme yhteen vuoden 2022 alussa. Löytääksemme keinon sovittaa yhteen eläinsuojelulain muutokset ja rakkautemme Ranskanbulldoggia kohtaan.
Meille oli selvää, etenkin selkäterveyden, luuston ja siihen liittyvien perinnöllisten sairauksien osalta jonkin piti muuttua hyvin nopeasti.
Viime vuosina olemme päässeet havainnoimaan useita risteytysprojekteja ja olemme päättäneet kulkea tätä tietä yhdessä. Jalostusyhdistyksen kautta olemme saaneet suojattua rotunimityksen "nykyranskalaisenbulldoggi".
Mitä pyrimme saavuttamaan :
Nykyranskakanbulldoggi on rakenteilla oleva rotu ja siksi sitä jalostetaan uudelleen eri roduista, pohjana on aina Ranskanbulldoggi. Ulkonäköä vastaan hänen olemisensa ja terveytensä ovat aina etusijalla.
Tavoitteena on jalostaa pieni bulldoggi, joka kaverina ja kevyenä urheilukoirana sopii omistajan arkeen. Lisäksi nykyranskanbulldoggi nojaa visuaalisesti Ranskanbulldoggin suuntaan mutta hänellä ei enää kuulu olla kidutuksen jalostusominaisuuksia.
Kyseessä on jalostusyritys jalostaa entinen ranskanbulldoggi siten, että kaikki eläimen hyvinvoinnin vaatimat ehdot terveelle koiralle täyttyvät.
Tarkka standardin perustaminen tapahtuu vasta myöhemmin.
Ohessa kuvia ensimmäisestä virallisesta nykyranskalaisenbulldoggi pentueesta.

Googletin rügen bullys ja sen kautta löytyi myös Bullys vom Hause Frank ja tuollainen teksti kuvilla. Todella kivannäköisiä nykyaikaisia ranskanbulldoggeja. Kuonoa ja häntää on ja terveyttä tutkitaan. Ja luonteeseen kiinnitetään huomiota myös.

En ole enää vuosiin seurannut eb-keskusteluja ja mitä rodussa tapahtuu/ei tapahdu, mutta oma yli 10 vuoden kokemus Continental bulldogista sanoo, että miksi pyörää pitäisi yrittää keksiä uudestaan?

^Tätä minäkin ihmettelen. Tosin en tiedä Continentalin terveystilanteesta, mutta onhan se jo rakenteeltaan normaali koira - eb:llä kun pelkkä rakenne aikaansaa paljon vakavia terveysongelmia.

Ilokseni huomasin että eb:n rekisteröinnit ovat tosiaan tippuneet muutamassa vuodessa noin puoleen. Ehkä kävelytesti, E:n lonkkien jääminen pois jalostuksesta ja suuren yleisön mielipide alkaa vaikuttamaan?

Onko Continental luonteeltaan eb:n kaltainen? Vai tekeekö terveempi rakenne siitä niin paljon vilkkaamman, ettei se ole vaihtoehto?

Löytyykö continentalilta tämä DVL2-geenimuunnos?

Muuta en tiedä kuin sen, että testata pitää eikä tietty kahta kantajaa saa parittaa. Nyt kun CB on kansainvälisesti hyväksytty rotu, niin toki standardit ja suositukset on entistä selvemmät.

Dacrest: luonne on hyvin samanlainen mitä EB:llä, ehdottomasti yhden ihmisen koira, kaikki muutkin on kivoja, mutta se oma ihminen on oma ihminen. Innostuva, liikkuva (toki meillä ikää jo +10), aina mukana kaikessa, ei hauku, ei hermostu, sellainen jonka voi ottaa joka paikkaan mukaan, helppo.

Tuttu eb kasvattaja siirtyy jollain aikataululla Conteihin, erinomainen juttu.

Iidis79 kirjoitti:https://www.facebook.com/profile.php?id=100067748769191
autom. käännös saksasta

Nykyajan ranskanbulldoggi
Me, pieni kasvattajayhteisö, kokoonnuimme yhteen vuoden 2022 alussa. Löytääksemme keinon sovittaa yhteen eläinsuojelulain muutokset ja rakkautemme Ranskanbulldoggia kohtaan.
Meille oli selvää, etenkin selkäterveyden, luuston ja siihen liittyvien perinnöllisten sairauksien osalta jonkin piti muuttua hyvin nopeasti.
Viime vuosina olemme päässeet havainnoimaan useita risteytysprojekteja ja olemme päättäneet kulkea tätä tietä yhdessä. Jalostusyhdistyksen kautta olemme saaneet suojattua rotunimityksen "nykyranskalaisenbulldoggi".
Mitä pyrimme saavuttamaan :
Nykyranskakanbulldoggi on rakenteilla oleva rotu ja siksi sitä jalostetaan uudelleen eri roduista, pohjana on aina Ranskanbulldoggi. Ulkonäköä vastaan hänen olemisensa ja terveytensä ovat aina etusijalla.
Tavoitteena on jalostaa pieni bulldoggi, joka kaverina ja kevyenä urheilukoirana sopii omistajan arkeen. Lisäksi nykyranskanbulldoggi nojaa visuaalisesti Ranskanbulldoggin suuntaan mutta hänellä ei enää kuulu olla kidutuksen jalostusominaisuuksia.
Kyseessä on jalostusyritys jalostaa entinen ranskanbulldoggi siten, että kaikki eläimen hyvinvoinnin vaatimat ehdot terveelle koiralle täyttyvät.
Tarkka standardin perustaminen tapahtuu vasta myöhemmin.
Ohessa kuvia ensimmäisestä virallisesta nykyranskalaisenbulldoggi pentueesta.

Googletin rügen bullys ja sen kautta löytyi myös Bullys vom Hause Frank ja tuollainen teksti kuvilla. Todella kivannäköisiä nykyaikaisia ranskanbulldoggeja. Kuonoa ja häntää on ja terveyttä tutkitaan. Ja luonteeseen kiinnitetään huomiota myös.

Kuulostaa mainiolta projektilta. Hienoa että rodun sisältä on löytynyt kasvattajia tällaista yrittämään.

Norjassa englanninbulldoggin ja cavalier king charlesin spanieli -rotujen jalostuskieltovääntö näyttää päässeen jo toiselta oikeusastekierrokselta. Siis ensimmäisessä ymmärtääkseni molempien rotujen kasvattaminen todettiin eläinsuojelun näkökulmasta olevan lain vastaista, mutta ylemmässä asteessa katsottiin että englanninbulldoggien kasvatuksen osalta tästä ei ole tarpeeksi näyttöä. Eli enkkubullit ok, cavalierit ei.

Suomen Kennelliiton kanta aiheeseen (” Lyhytkuonoisten rotujen terveysongelmiin on puututtu Suomessa tiukasti ”):
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/suomen-kennelliitto-rotukiellot-eivat-ole-paras-tie-koirien-terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistamiseksi

Norjan kennelliitto tyytyväinen tulokseen englanninbulldoggi-rodun ja kasvattajien puolesta:
https://kommunikasjon.ntb.no/pressemelding/disappointment-as-norwegian-kennel-club-partly-loses-court-appeal?publisherId=17848316&releaseId=17947440

Norjan Eläinsuojeluliitto on tyytyväinen että nyt jo toinen oikeusaste otti kantaa aiheeseen jota monet asiantuntijat ovat vuosikymmeniä yrittäneet tuoda esiin, joskin on yllättynyt päätöksestä englanninbulldoggien osalta:
https://www.dyrebeskyttelsen.no/2022/11/21/important-victory-for-the-dogs-in-the-court-of-appeals/