Varsinkin kun se omissa töissä tarkoitti usein sitä, että ei vaan tullut niitä hetkiä, että sen olisi voinut kunnolla pitää vapaana, jolloin se lopulta jossain kohtaa maksettiin. Nuorempana tein paljonkin ylitöitä, johonkin 40 ikävuoteen asti, mutta sitten riitti. Mun esimies silloin aina soitti mulle ekana, kun tiesi, että mä teen ja usein niin, että tein 7 päiväistä viikkoa. Juu ei kiitos enää.Etätöistä pidin, koska pääsi eroon siitä hälinästä mitä toimistoympäristössä oli (vaikka siis välillä sielläkin oli tosi hiljaista) ja sai aikatauluttaa päivänsä oman rytmin mukaan ja käydä vaikka koiran kanssa ulkoilemassa välillä tai vaikka ottaa päikkärit jos siltä tuntu.
Esimiestyöstä tykkäsin kyllä ja sain siitä ihan parasta palautetta. Mutta. Se on tosi raskasta ja varsinkin kun kaikki muutkin työt pitäisi hoitaa. Mulla on ollut suurimmaksi osaksi helppoja ja kivoja tiimiläisia, mutta silti aina välillä oli jotakin säätöä ja esim. organisaatiomuutokset oli melko raskaita, kun piti tehdä asiavalmisteluja ja huolehtia vielä, että tiimilläkin pysyis joku tolkku ja motivaatioa muutoksessa.
