Hallitusohjelma 2023

[Mea]

Tämä menee aina siihen, että kun kaikki työttömät eivät kykene töihin, niin niiltä lopuiltakaan ei tarvitse vaatia mitään. Onhan se ihan kauheaa kyykytystä, jos pitää hakea muutamaa työpaikkaa kuukaudessa. Ja mitä kaikkea vielä.

[Mella M]

Mä lähinnä pidän näitä aktivointimalleja tosi byrokraattisina, raskaina ja kalliina projekteina. Työttömiä koskevat lait muuttuvat jatkuvasti ja muutosten valmistelu, niihin liittyvät tietojärjestelmien muutokset, henkilökunnan koulutus ja lakimuutokset ovat todella paljon resursseja sitovia prosesseja varsinkin kun vaikuttavuus voi olla plusmiinusnolla. Sellainen ihminen, joka haluaa työllistyä, jolla on käyttökelpoinen koulutus ja sellainen työkokemus, että niille on työmarkkinoilla käyttöä ja vielä paljon avoimia työpaikkoja, voi varmasti tehdä vaikka 60 työhakemusta kuukaudessa. Mutta ihminen, jolla palo työllistyä ei ole yhtä korkea tai jonka koulutus ja kokemus on sellaisia, että avoimia paikkoja ei yksinkertaisesti ihan hirveästi ole, voi olla todella vaikea keksiä, että mitä neljää työtä hän oikein kuukaudessa hakisi. Toki aina voi hakea siivoojan hommia, mutta otetaanko edes siivoamaan, jos on tohtorin paperit jostain merenpohjageologiasta (tuskin tuollaista onkaan, mutta kuhan nyt jotain keksin ) Pointti kuitenkin on se, että ei ylikoulutettuna välttämättä tule valituksi ihan mihin tahansa. Tiivistettynä siis: Mä en usko, että on maailman raskainta hakea sitä 4 työpaikkaa kuukaudessa, mutta onko tuolla saavutettu työllistymisen kasvua? Käsittääkseni ei. Ja taas kokeillaan jotain uutta, vaikka edellinen malli tuli voimaan vasta pari vuotta sitten.

[Ninni]

Tuo mulla aina ihmetyttää näissä just aktiivimalleissa.
Että vaikka se työtön olisikin laiska, tai ei olisi laiska. Tai vaikka molempia, sekä innokkaita mutta epäonnisia, tai työtäkarttelevia, olisi enemmän tai vähemmän kansalaisten keskuudessa.
Niin mitä joku iso ministeri yhtäkkiä lähtee veivaamaan sitä lappusotaa. Ja puuttumaan juuri niiden henkilöiden asioihin, kenen tämän päiväisellä työpanoksella ei ollut kenellekään käyttöä, syystä tai toisesta. Ministerit saa isoa palkkaa, ja lähtevät hätyyttämään henkilöä jolla on valmiiksi tuoli tulessa, ja vaikeuksia. Kiinnostus niillä sen tyyppisillä henkilöillä, jotka tykkää kaikkeen pikkukaksikymppiseen kiinnittyä, voisi olla hallituksen sijaan hakea kelalle töihin, tai työkkäriin. Tai sosiaalityöhön. Pääsisi näkemään,millaisia tiliotteita ihmisillä on. Osti tokmannilta 3 pesuainetta, vaikka se tuli 20 senttiä litrahinnalta kallimmaaksi kuin marketin halpamerkki. Pitikö ostaa kallista merkkiä, eikö rainbow kelpaa hienohelmalle? Tai K-menu?
Hän voisi opastaa siellä työttömiä mielin määrin, ja ei sitä tiedä jos se 4 taianomaista hakemusta, tai vaikka 20 euron rapsut työttömyyskorvaukseen saisivat jonkun töihin. Hän voisi tehdä oman projektin, joka kokeillaan ensin pienellä ryhmällä. Hänestä voisi tulla pikkupaikkakunnan sensaatio, kun saa ihmiset näin vähillä ja helpoilla toimilla töihin.
Kun se on kokeiltu, hänen mallinsa voisi sitten vasta laajentua koko valtakunnan uudistukseksi.

[Valkosipulisilakka]

Mitä tulee tuohon pakkoon lähettää työhakemuksia, niin se on harmittavaista myös rekrytoijien kannalta.

Olen satunnaisesti rekrytoimassa uusia työntekijöitä. Hakemusten joukossa on aina niitä, joista näkee, että he hakevat vain pakon vuoksi. Kuorma-autonkuljettaja hakee koulusiivoojan paikkaa tms. Yleensä tämmöiset toki karsiutuvat heti kättelyssä, mutta joskus heistä tule oikeaa ajanhukkaa. Hiljattain meille haki työntekijä, joka asui 550 km päässä. Hän oli oikean alan ihminen, joten oletimme, että hän hakee tosissaan ja harkitsimme häntä virkaan. Hän oli ilmeisesti olettanut, ettei häntä edes harkita, ja hän aiheutti aika lailla vaivaa, kun hän vältteli työhaastattelua kaikilla mahdollisilla tekosyillä ja lopulta vain jätti tulematta haastatteluun, joka lopulta oli saatu sovittua. Kyseessä oli lähes kuusikymppinen ihminen, jolla ilmeisesti ei ollut työntarvetta: elämäntilanne vakiintunut, talo maksettu, puoliso töissä ja hyvätuloinen. Vähän harmitti, että hän aiheutti meille kolmen ihmisen tuntien työt, kun järjesteltiin haastattelua ym.

[Mea]

^ Tuo on toki ikävää ja varmasti tuollaista tapahtuu. Mutta silti ihmetyttää, että mitä työttömän sitten pitäisi tehdä, jos ei työhakemuksia?

Itse en ole ollut työttömänä, mutta jos on tullut olo että haluaisin vaihtaa, niin todellakin olen tehtaillut niitä hakemuksia. Ja varmasti tekisin niin jos minut irtisanottaisiin, ei tulisi muu mieleenkään. Kesällä tuli hankala tilanne ja tein todella paljon hakemuksia ennen kuin tärppäsi, ei se työpaikka taivaasta tipu juuri kenellekään.

[Tiibetinhelmi]

Jos hakee sitä paikkaa pelkästään työnhakuvelvoitteen vuoksi, se kannattaisi mainita siinä hakemuksessa. Jotkut kuulemma näin tekevätkin. Siinä säästää parhaassa tapauksessa hyvin monen ihmisen aikaa ja vaivaa. Täysin typerä velvoite.

[Valkosipulisilakka]

Tuon yllä mainitsemani ihmisen olisi minusta pitänyt viimeistään puhelimessa sanoa, että ei oikeasti ole kiinnostunut paikasta siinä vaiheessa, kun hänelle soitettiin ja kutsuttiin haastatteluun. Sitä vastoin hän keksi tekosyitä, siirsi haastatteluaikoja ja lopulta meitä istui kolme ihmistä perjantai-iltapäivällä odottamassa häntä haastatteluun, johon hän ei koskaan saapunut

[Ninni]

Mutta silti ihmetyttää, että mitä työttömän sitten pitäisi tehdä, jos ei työhakemuksia?

Kaikki aktiivisuus olisi tärkeää. Se sisältää ja tuo mukanaan uskon itseensä ja vaikka mitä elementtejä, joita ei pysty tiedostamaan ei itse, eikä se vastaanottaja jolle yrittää viestittää.

Tämä saattaa olla mun oma teoria, mutta olen sen huomannut käytännössäkin, kaikilla elämänalueilla. Mutta eriävät mielipiteet on varmaan yhtä hyviä. Esimerkkejä: Aina kun olen hakenut töitä, on lennosta vaihtaminen ollut helpompaa, kuin täydestä työttömyydestä pyrkäisy.

Aina kun olen ostanut lemmikkiä, on koiria mulle tullut ovista ja ikkunoista, niitä tulee jopa sattumalta kun kaverin kaveri joutuu luopumaan ja minulle soitettiinkin, ja hups. Jos mulla on valmiiksi vähintään 1 koira. Koirattomana koiran hakeminen on sitä, että on tosiasiallinen vaara jäädä koko ajan ilman koiraa, ja loppupeleissä sitä soittelee kasvattajille ja huomaa että oma äänikin on jo pienempi. Ei ole kaikupohjaa, joka tulee siitä että karauttaa kerran päivässä että POJAT SYÖMÄÄN .

Täydestä, vuosia kestäneestä sinkkuudesta parisuhteeseen? Alusta lähtien, tuntematta ketään, lähteä yksin treffeille tinderin kautta? Ei ihan niin helppoa, kuin suoraan suhteesta toiseen loikkaaminen. kaveripiirin kanssa liikkuessa löytää vahingossa kumppanin, tai jonkin tilaisuuden tai työn kautta. Mutta siis kotoa suoraan? Ei ole kovin helppoa. Ei ainakaan, jos etsii jotain normaalia, eikä niitä "liian hyvää ollakseen totta"-juttuja.

Entäs työttömänä yksinäisenä sairaana..ja vaikka mitä heikentäviä tekijöitä omaavana.
Huomasi sen koronaeristyksen aikaan. Ekoja kertoja kun avasi suutaan jossain ilman naamaria, nii onnistui ainoastaan puhua jotain mongerrusta. Tai ainakin se oma tunne oli sellainen.
Ihan perseestä. Siksi mun mielestä kaikkea harrastusta, puuhastelua, kaikkea aivan tuottamatontakin toimintaa pitäisi tukea sen takia, että jokaisen pitäisi olla jossakin mukana. Että pysyy toiminnassa. Vihaan sitä, että kaikki huomio kiinnittyy suorittamiseen: Montako lappua lähetit, oletko reipas poika/tyttö. Sitten ei saa jotain bussikorttia tai lakkautetaan se lähellä oleva joku kokoontumispaikka, virkkauskerho tai mikä nyt sattuukaan olemaan.

Kaikkiin näihin esimerkkeihin löytyy joku, joka sanoo että kyllä hän vaan, lähti oli ensin vähän aikaa siinä koronaeristyksessä ja sairaslomalla ja yks kaks päätti lähteä töihin, kun vaan tarpeeksi lähettelee hakemuksia. Mutta niinhän meitä on koko ajan erilaisia. Vaikea varmaan kuvitella sitä toisen tilannetta, jos on itsellä joku kiveltä toiselle loikkiminen käynnissä. Eikä se työtönkään voi toisaalta sanoa, että "helppohan sinun on koska sulla on tuota ja tätä ja asut hienolla alueella". Koska tavallaan ei se helppoa ole koskaan, kenellekään. Mutta sama yrittämisen määrä voi johtaa erilaiseen lopputulokseen, eri ihmisellä.

[Mella M]

^ Tuo on toki ikävää ja varmasti tuollaista tapahtuu. Mutta silti ihmetyttää, että mitä työttömän sitten pitäisi tehdä, jos ei työhakemuksia?

Kyllä munkin mielestä työttömän tulee hakea töitä ja pyrkiä työllistymään, mutta mä en usko, että pakottamalla ja kyttäämällä saadaan lainkaan hyviä tuloksia. Mä ajattelen, että jos ihminen ei halua hakea töitä ihan täpöllä tai lainkaan, niin siellä on taustalla joku syy ja tätä syytä pitäisi pystyä selvittämään ja hoitamaan. Nythän tilanne on se, että työtön ei esim. uskalla sanoa, että jos hän on esim. uupunut tai tullut kiusatuksi työpaikoilla eikä siksi koe vetoa töihin, koska uhkana on työttömyysturvan menetys. Tämä syy voi kuitenkin olla väliaikainen ja hoidettavissa. Kaikista eniten pitäisi panostaa siihen, että työttömiä tuetaan ja autetaan työnhaussa. Toki tätä on nytkin yritetty ja moneen kertaan ja välillä huonolla menestyksellä enkä mäkään tiedä, mikä olisi se paras keino. Työttömissä on varmasti monenlaisia. Osa ottaa työttömyysjakson huilina, osalle työttömyys on ihan suunniteltua ja tyyliin vuosittaista (kausityöntekijät). Noita työttömyystilastoja pitäisi myös tarkentaa, koska siellä näkyy nyt kaikki nekin, joille työttömyys on lähes joka vuotista, esim. määräaikaiset opettajat, joista moni on työttömänä kesän, koska kesäajalta määräaikainen ei saa palkkaa jne, mutta eivät ehkä sillä tavalla työmarkkinoiden käytettävissä, koska seuraava määräaikainen työ on jo sovittu. Minusta näiden näkyminen työttöminä on turhaa vaikka toki heillekin maksetaan työttömyyskorvausta.

Tuon yllä mainitsemani ihmisen olisi minusta pitänyt viimeistään puhelimessa sanoa, että ei oikeasti ole kiinnostunut paikasta siinä vaiheessa, kun hänelle soitettiin ja kutsuttiin haastatteluun. Sitä vastoin hän keksi tekosyitä, siirsi haastatteluaikoja ja lopulta meitä istui kolme ihmistä perjantai-iltapäivällä odottamassa häntä haastatteluun, johon hän ei koskaan saapunut

Tämä on kyllä tosi valitettavaa ja seurausta tosiaan siitä, että ihmisten on pakko hakea töitä.

[Ninni]

Tuon yllä mainitsemani ihmisen olisi minusta pitänyt viimeistään puhelimessa sanoa, että ei oikeasti ole kiinnostunut paikasta siinä vaiheessa, kun hänelle soitettiin ja kutsuttiin haastatteluun. Sitä vastoin hän keksi tekosyitä, siirsi haastatteluaikoja ja lopulta meitä istui kolme ihmistä perjantai-iltapäivällä odottamassa häntä haastatteluun, johon hän ei koskaan saapunut

Bisnes on bisnestä.

Työnantajatkin tekevät sitä, että haastattelevat varuilta, vaikka oikeasti tietävät tavallaan jo kuka tulee valituksi.

Kaikki ihmiset ajaa omaa etuaan, ja tekevät sitä mistä tulee paras lopputulos.
Kerrankin niin päin, että työtön juoksuttaa muita.
Jos olisi tarkoitus oikeasti saada työpaikka, tuohon ei olisi varaa ettei mene suhteet.
Ps. On sinne teidänkin haastatteluihin joku varmaan joskus ajanut neljällä bussilla, ja viettänyt koko päivän/viikon asiaan vihkiytyneenä, eikä ole saanutkaan työpaikkaa.

Pps. Ja ou ou tärkeä: Se kun työnhakija väsää vaivalla hakemuksen ja tekee kaikkensa, on todella kiinnostunut paikasta, jännittää jännittää...ja kuinka hänelle ilmoitetaan työpaikasta, ettei tullut valituksi: No ghostaamalla tietysti.

[Mea]

Kyllä se on niin että Valkosipulisilakan työpaikka ei menettänyt kummoistakaan tekijää. Tuolla asenteella ja käytöksellä, ei noin yksinkertaisesti tehdä aikuisessa työelämässä. Ikävä että tuhlautui aikaa tuollaiseen ihmiseen.

En millään jaksa uskoa että tämä yksi sivusta seuraamani työtön olisi yksittäistapaus ja ainoa lajiaan. Mikään ei kelpaa kun a) ei makseta tarpeeksi tai b) ei ole kivaa. Peruskoulupohjalta pitäisi päästä monen tonnin kuukausipalkalle tuosta vaan. Tai sitten "en mä jaksaisi tehdä tuollaista". Ei löydy mitään vaihtoehtoja, vaikka työkkärinkin puolesta on henkilökohtainen koutsi, joka tietenkin vain "kiusaa", niin kuin työkkäri ja kela aina tekevät. Mitään omia ideoita ei ole, tai sitten ne ovat täysin päättömiä ja epärealistisia. Tekisi ehkä jopa ihan hyvää katkaista se ilmainen seinästä tuleva raha vähäksi aikaa, niin ehkä sitten alkaisi jaksaa ja kiinnostaa? Kun nyt ei tarvitse tehdä mitään, rahaa vaan tulee. Tai no tarvitsee lähettää ne pari hakemusta, mutta ne voi laittaa vaikka ydinfysiikan laitokselle. Tämä synnyttää niitä kokoomuksen äänestäjiä, sanonpa vaan.

[Ninni]

En millään jaksa uskoa että tämä yksi sivusta seuraamani työtön olisi yksittäistapaus ja ainoa lajiaan.

Seuraat toisen elämää, ja muodostat näkemäsi perusteella johtopäätöksiä kokonaisuudesta ja monista muista ihmisistä. Ei mitenkään ihmisyydelle vierasta tuokaan.

Tämä synnyttää niitä kokoomuksen äänestäjiä, sanonpa vaan.

Syytät muita siitä, että aiot äänestää kokoomusta. Kannattaa varoa, millaisilla ihmisillä ympäröi itsensä. Se voi olla tarttuvaa se asennekin.

[Mea]

Seuraat toisen elämää, ja muodostat näkemäsi perusteella johtopäätöksiä kokonaisuudesta ja monista muista ihmisistä.

Kuten sanoin, en mitenkään usko että tämä tapaus olisi uniikki ja ainoa laatuaan. Aika erikoista, jos sattuisi olemaan.

Syytät muita siitä, että aiot äänestää kokoomusta.

Niinno, en minä itseänikään siitä syytä, että aion äänestää kokoomusta.

[Ninni]

Varmasti on myös tehty tutkimusta, ihan tilastoita ym. miten suuri osuus työttömistä on sitä milloin mistäkin syystä. Ei tarvitse sitten naapuria tarkkailemalla etsiä vastausta, jos oikeasti asia kiinnostaa ja haluaa tehdä valveutuneita äänestyspäätöksiä.
Helpointa lienee lähteä siitä päästä ihmisiä liikkeelle, joilla on halu ja paremmat valmiudet sitä kautta työllistyä.
Sitten vasta kiven koloista esille ne, joita jotenkin pitäsi piiskuroida. Kun sen piiskuroinninkaan (mitä monet sanovat vaatimiseksi ja edellyttämiseksi )jälkeenkään kukaan ei välttämättä halua heitä siihen oman työpaikan viereiseen seinäkoppiin työskentelemään. Eli on luotu tilanne, jossa työhaluton saadaan haluamaan ja tarvitsemaan työpaikkaa, jota hän ei tule koskaan kuitenkaan saamaan.
Eli ihan turha spekuloida niillä mystisillä työnvälttelijöillä, niin kauan kun on elämään positiivisesti suhtautuvia, toivorikkaita ja yrittelijäitä työnhakijoita.
Kaikki pitäisi rakentaa sen mukaan, että miten kaikki palkallinen ja palkaton yhteisöllinen toiminta kannattaa aina. Nyt on toimeentuloturva jo niin alhaalla kuin se pystyy olemaan, joten erilainen tukien katkomisen tie on noussut pystyyn ja toimisi ainoastaan lisäpassivointina. Siksi seuraava askel pitäisi olla kaikki positiivinen ja työelämän vetovoiman kautta lähtevä tuki.

[Vieras]

Tarkoitatko Mea omaa miestäsi?

Minä olin työtön viime keväänä reilu 3 kuukautta firman yteiden jälkeen. Minulle töiden loppuminen oli helpotus. Firmassa oli jo pitkään kireä ja hankala ilmapiiri. Minulle asetettiin te-virkailijan toimesta työnhakuvelvoitteeksi hakea kolme työpaikkaa kuukaudessa. Hain huomattavasti useampaa työpaikkaa mutta lopulta sain nykyisen työni niin sanotusti suhteilla. Tapasin sukulaisen juhlissa vanhan tutun, joka tarjosi minulle töitä. Työpaikka on itselleni täydellinen mutta tämä ei ollut virallisesti avoimena. Kävi hyvä tuuri. Olen myös tyytyväinen pienestä tauosta töiden välillä. Teki hyvää käydä koirien kanssa pitkillä lenkeillä ja lukea Hesari rauhassa.

[Mella M]

Tämä synnyttää niitä kokoomuksen äänestäjiä, sanonpa vaan.

Mä en usko, että kovinkaan moni kokoomuksen äänestäjä oikeasti tuntee kovin hyvin yhtään työtöntä, ainakaan siis pitkäaikaistyötöntä. Mä luulen, voin olla väärässäkin, että enemmän ihmisillä on mielikuvia siitä, että millaisia työttömät on. Mean kuvailemassa tapauksessahan kyse kuitenkin on jo ehkä mielenterveysongelmasta, eli ihminen ei syystä tai toisesta edes kykene mihinkään oma-aloitteiseen ja aika kuluu jossain pelikoneen ääressä. Taustalla voi olla hoitamaton masennus tai vaikka ja mitä. Nämä ihmiset eivät varmasti ole niitä, jotka työllistyy vaikka niiden olisi pakko hakea 10 työpaikkaa viikossa. Ja vaikka työttömyyskorvaus katkaistaan, niin aina jostain saa rahaa. Ikävä kyllä tällaisiakin ihmisiä systeemiin mahtuu, mutta mun veroeuroista ei taida mennä kovin paljon näiden elättämiseen ja mielummin sitten suon heille tuon kun haluaisin, että tällaiset tyypit perustais jotain hökkelikyliä kaupungin reunoille ja elättäis itsensä rikoksilla.

[Mea]

^^ Valitettavasti. Tämä on sellainen asia mistä on turha keskustella, ei tule kuin riita, kun kumpikaan ei pysty ymmärtämään toisen näkemystä. Parempi antaa olla. Se kyllä hyvin tietää mitä ajattelen.

^^ Tuollainen hengähdystauko onkin ihan eri asia kuin elämäntapatyöttömyys tai se että mikään ei kelpaa eikä ole kivaa. Sain kesällä itsekin kuukauden ylimääräisen tauon, kun uusi soppari alkoi myöhemmin kuin vanha loppui. Kyllä kelpasi.

[Ninni]

Yks mikä tulee mieleen syistä, on diagnosoimattomat nepsyongelmat.

Ihminenhän yleensä ensin tekee ja kokee jotain, mutta keksii sille selityksen myöhemmin. Karkein esimerkki on, että vaikka onnistuminen olisi koostunut useista myötävaikuttavista tekijöistä, kuten sää, olosuhteet, pankkitilin saldo, suhteet, niin ihminen voi mieltää että omilla ansioilla oli suurin merkitys.
Tai epäonnistumisessa sama: Ihminen voi keksiä syyt itsestään, vaikka asiaan vaikutti muutkin hänestä riippumattomat tekijät.

No sitten nepsyongelmissa, se voi näyttäytyä niin että henkilö vaikkapa ei vireystilan säätelyn ongelmien takia pysy hereillä 2 h luentoa, vaikka olisi nukkunut täydet yöunet.
Tai hän myöhästyy joka paikasta, koska ei hahmota aikaa. Tai hän näyttää tietämättään ylimieliseltä, vaikka yrittää viljellä huumoria, ja siksi toiset ottavat hänen sanommisensa kirjaimellisesti.
No tää henkilö sitten päättää, että luennot on tylsiä, aikataulut liian kireitä, ja työkaverit tiukkapipoisia ja työpaikalla surkea ilmapiiri.
Hän menee sen selityksen voimin elämässä eteenpäin, ja kaivaa koko ajan syvempää kuoppaa. Muut näkevät hänet yhteistyöhaluttomana, eikä hän itsekään ole halukas etsimään enempää syitä asioille.

Mulla on toki suppea näkemys, mutta joka kerta kun näen ihmisen joka sanoo ettei halua tehdä mitään, niin käy mielessä että pystyisitkö vaikka haluaisit? Monella on sitten niitä sukulaisia, jotka kasaa autotallissa mielettömiä rakennelmia, pystyvät kaikkeen ja ovat monen mielestä osaavia.
Silti heillä jostain syystä menee työllistyminen päin persettä, tai ei onnistu ollenkaan. Silloin käy mielessä tää sama
Nepsyongelmissa yleisin rata menee niin, että siitä henkilöstä ei ikinä uskoisi, ja jos pitää valita joko mulk*n maine tai se ettei pysty, niin moni valitsee sen ensimmäisen ja jatkaa sillä.

[Mea]

Ja vaikka työttömyyskorvaus katkaistaan, niin aina jostain saa rahaa.

Niin saa. Ja sen rahan eteen ei tarvitse tehdä mitään. Yhteiskunta hoitaa eikä itse tarvitse ottaa vastuuta. Se onkin juuri se mikä minua tässä rasittaa. Jos se ilmaisen rahan tulo lakkaisi, niin väittäisin että normaalin ihmisen valinta olisi rikosten sijaan etsiä ja ottaa vastaan sitä ei-niin-kivaa työtä. Tai edes yrittää.

[Ninni]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b ... edb0ce2ad2

Jorma Piisinen puhuu ideologisesti työttömistä.
Ihan kuin olisi vastannut tähän keskusteluun, kun menin tästä ketjusta seuraavaksi katsomaan iltalehteä

[Vieras]

Ja vaikka työttömyyskorvaus katkaistaan, niin aina jostain saa rahaa.

Niin saa. Ja sen rahan eteen ei tarvitse tehdä mitään. Yhteiskunta hoitaa eikä itse tarvitse ottaa vastuuta. Se onkin juuri se mikä minua tässä rasittaa. Jos se ilmaisen rahan tulo lakkaisi, niin väittäisin että normaalin ihmisen valinta olisi rikosten sijaan etsiä ja ottaa vastaan sitä ei-niin-kivaa työtä. Tai edes yrittää.

Niin, kuten itsekin sanot, normaalin. Kukaan joka makaa huvikseen kotona syljeskelemässä kattoon vaikka töitä olisi pilvin pimein tarjolla, ei ole sillä tavalla normaali kuin sinä tarkoitat. Kyseessä on 99,9 prosenttisesti jokin ongelma mikä estää työllistymistä. Kuten jo mainittu, fyysiset ja mt-sairaudet, nepsyisyys, jne. Tietysti on ideologisesti työttömiäkin, mutta tiedänpä snekin, että moni vaikeasti työllistyvä on keksinyt asiaa selittämään jonkin syyn, vaikka kyseessä olisikin esim. paha paniikkihäiriö tms.

[Umac]

X-määrä tukien väärinkäyttäjiä on ollut aina? Kaikkina vuosikymmeninä siis. Tai mitä he ovat, nuo mainitut jotka eivät saavu esim. sovittuun haastikseen tai saapuvat ja ilm.samoin tein, etteivät ole työtä hakemassa vaan työkkärin pakotteiden takia paikalle raahautuneet. Puoliso yrittäjyytensä aikana noihin törmännyt, työvoimaa etsiessään.

Määristä minulla ei ole tietoa, se omassa elämässä tai lähipiirissä oleva ei riitä valtakunnalliseksi mittariksi. Se menee mutuiluksi.

[Mea]

Niin, kuten itsekin sanot, normaalin. Kukaan joka makaa huvikseen kotona syljeskelemässä kattoon vaikka töitä olisi pilvin pimein tarjolla, ei ole sillä tavalla normaali kuin sinä tarkoitat. Kyseessä on 99,9 prosenttisesti jokin ongelma mikä estää työllistymistä. Kuten jo mainittu, fyysiset ja mt-sairaudet, nepsyisyys, jne. Tietysti on ideologisesti työttömiäkin, mutta tiedänpä snekin, että moni vaikeasti työllistyvä on keksinyt asiaa selittämään jonkin syyn, vaikka kyseessä olisikin esim. paha paniikkihäiriö tms.

Sinä päivänä kun voitan eurojackpotissa, lopetan tasan työnteon ja alan syljeskellä kattoon. En ehkä loputtomiin, mutta varmasti keksisin kaikkea kivaa puuhaa vaikka loppuelämäkseni, muuta kuin työntekoa. Pidän silti itseäni sangen normaalina.

Mutta se on totta että selityksiä kyllä riittää. Niistä ei todellakaan ole pulaa.

[Vieras]

Mukavahan se on makoilla kattoon syljeskellen kun on miljoonat tilillä eikä ole mt-ongelmia tai muita elämää rajoittavia sairauksia tai oireistoja. Viissatanen kuussa on aika kaukana tuosta.

[Iidis79]

Ja vaikka työttömyyskorvaus katkaistaan, niin aina jostain saa rahaa.

Niin saa. Ja sen rahan eteen ei tarvitse tehdä mitään. Yhteiskunta hoitaa eikä itse tarvitse ottaa vastuuta. Se onkin juuri se mikä minua tässä rasittaa. Jos se ilmaisen rahan tulo lakkaisi, niin väittäisin että normaalin ihmisen valinta olisi rikosten sijaan etsiä ja ottaa vastaan sitä ei-niin-kivaa työtä. Tai edes yrittää.

Aika moni todella rikas saa ilmaista rahaa tekemätää mitään. Usein sekin on tavalla tai toisella veronmaksajien rahaa. Myös työttömät ovat veronmaksajia, elleivät ole täysin öö-luokassa pelkällä tt-tuella ja maksusitoumuksilla. Ja kukaan täysjärkinen, normaali ihminen ei sellaisessa tilassa kovin kauan halua elää vapaaehtoisesti.
Eli taas tullaan tähän kohtaan, mitä Ninni jos avas, että ne jotka eivät tee mitään itsensä ja tilansa parantamiseen ovat ensinnäkin harvinaisuuksia työttömien joukossa ja hyvin todennäköisesti kärsivät jonkinasteisesta mt - ongelmasta. Mutta politiikka niputtaa edelleen kaikki työttömät samaan nippuun. kuin karjan. Sehän maksaisi maltaita jos selvitettäisiin työttömien massasta ne jotka tarvitsevat jotain apua, "jyvät akanoista" , ja jotka oikeasti pitäisi siirtää työkyvyttömyyseläkkeelle tms. Se että sille pääsee voi olla monen kuukauden jopa vuosien taistelu kelan kanssa.
Nyt on taas iltalehdessä lisääntynyt tämä shokkiuutisointi työttömistä, jotka saavat tuhansia euroja kuukaudessa tekemättä mitään. Ovat todellakin marginaaliryhmässä.

[Ninni]

Tässäkin ketjussa tulee esille, miten työttömän tekemät oharit ovat kauhea soosoo,
mutta se porukka joka on "tärkeä" eli töissäolevat ja rekrytoijat, saavat jättää vastaamatta puheluihin, viesteihin, saavat tehdä mitä tykkäävät ja se työtön voi odottaa hamaan tappiin, soitetaanko hänelle vai hukataanko hänen aikaa.
Jos iso kiho laittaa rahan poikimaan, ja lopettaa työnteon ennen eläkeikää antaen osakkeiden hoitaa elatus tekemättä mitään, hän vaan tekee niin ja piste. Ei kukaan lähde häntä jahtaamaan, jos se rahantekokeino vain laillista on.
Sen sijaan työttömän ja köyhän pitäisi olla moraaliltaan kaikkien yläpuolella.
Projisointia olen aina epäillytkin syyksi tähän, ja ihan siis valta-asetelmia.
Yks narsku tuttu joka siis on vähän epäempaattista sorttia, syytteli yhteenväliin kaikkia muita esim. jos ei tule mökille talkoisiin kun hän tahtoo,laiskoiksi mukavuudenhaluisiksi p:skoiksi.:Mitähän näitä kaikkea syyllistämisiä oli, jos joku ei vaikka ollut aamu kahdeksalta hereillä ym. Sitten kun katsoo niin hän on itse vaaka-asennossa heti kun silmä välttää, ja oikein vitsailee sillä kun ei huvita mitään tehdä
Itsessäni en ole koskaan tuntenut mitään suurta halua olla tekemättä nimenomaan töitä. Mulla ei ole koskaan ollut asennetta, että vitsi kun ei tarvisi tehdä töitä. Silti olen työttömyyttäkin kokenut.
Se kun ihminen itse ei halua tehdä töitä, mutta tekee väkisin, voi johtaa siihen että hän näkee muidenkin motiivit samanlaisina.
Ei. Jotkut oikeasti tykkää työstään, eivät näe hohtoa missään "ikuisessa vapaa-ajassa". Tiedän myös ihmisiä, jotka eivät ihan oikeastikaan nauti pätkääkään siitä, jos joutuvat itse keksimään tekemisensä ja puuhastelemaan mitä kulloinkin.
Olen seurustellut tyypin kanssa, joka jäi työttömäksi ja kiroili ja lähes itki sitä, että kun ei saa aikaa kulumaan: Kun pääsi töihin oli tosi onnellinen.
Se että joku on lorvikatarrin kourissa, ja joka aamu jäisi mieluummin nukkumaan ja pitää sitä normaalina, että kaikki haaveilee The Lomasta auringossa, ei tarkoita että se on normaalia.Kaikenlaisia on, eikä se ole välttämättä oikein tai väärin. Ei kannata projisoida liikaa itseään näkymään toisissa.
Tulee mieleen yksikin kaveri, joka ei usko ketään joka esim. haluaa auttaa toisia. Se on aina hänen mielestään jotain mielistelyä tms. No johtuu siitä, että hän ei itse laittaisi toisten eteen tikkua ristiin. Ja näkee siksi vain sellaisia ihmisiä myös ympärillään. Kokee aina uhriutuvansa, jos joutuu toisten eteen tekemään, ja siksi olettaa sitä myös muista: Jos häntä ei auteta, niin haukkuu laiskaksi ym. Koska on sitä itse.

[Mea]

^ Tuohon tajunnanvirtaan sen kummemmin puuttumatta, totean vain että minun puolestani jokainen eläköön osinkotuotoilla tai olkoon muuten vain tekemättä töitä, kunhan ei tee sitä toisten verorahoilla.

[Kissimyyr6-66]

En millään jaksa uskoa että tämä yksi sivusta seuraamani työtön olisi yksittäistapaus ja ainoa lajiaan. Mikään ei kelpaa kun a) ei makseta tarpeeksi tai b) ei ole kivaa. Peruskoulupohjalta pitäisi päästä monen tonnin kuukausipalkalle tuosta vaan. Tai sitten "en mä jaksaisi tehdä tuollaista". Ei löydy mitään vaihtoehtoja, vaikka työkkärinkin puolesta on henkilökohtainen koutsi, joka tietenkin vain "kiusaa", niin kuin työkkäri ja kela aina tekevät. Mitään omia ideoita ei ole, tai sitten ne ovat täysin päättömiä ja epärealistisia. Tekisi ehkä jopa ihan hyvää katkaista se ilmainen seinästä tuleva raha vähäksi aikaa, niin ehkä sitten alkaisi jaksaa ja kiinnostaa? Kun nyt ei tarvitse tehdä mitään, rahaa vaan tulee. Tai no tarvitsee lähettää ne pari hakemusta, mutta ne voi laittaa vaikka ydinfysiikan laitokselle. Tämä synnyttää niitä kokoomuksen äänestäjiä, sanonpa vaan.

Sama kokemus. Rekrytoin joskus hyvään kokoaikaiseen työhön, ja hakijoissa oli useampi nuori mies, joka ihan suoraan sanoi, että jos saisi työn, se haittaisi metsästystä. Minusta se tarkoitti ihan suoraan, että älkää valitko minua. Ja veronmaksajat sitten rahoittaa tämän metsästysharrastuksen.

Sitten on ryhmä joka jo useassa sukupolvessa on rakentanut sen elämän tukien maksimoinnin periaatteelle. Opiskella ei voi, kun tuet menee. Töitäkään ei oikein voi hakea, ellei pääse suoraan hyväpalkkaiseen kevyeen kokopäivätyöhön, jossa saa toteuttaa itseään tai homma on muuten mielekästä. No noilla spekseillä on aika selvä, että pitkäaikaistyötöntä vailla koulutusta ja työkokemusta ei sellaiseen ikinä tulla valitsemaan, jos sellaista ihmetyötä edes on. JA näin vuosikymmenestä toiseen. Ja viulut maksaa sitten ne keskituloiset, joiden selkärangasta raha revitään.

Minusta hallitus on vaikean tehtävän edessä, ja jatkossa leikkaukset tulevat pakosta jatkumaan, oli hallituksessa kuka vaan. Kun velaksi ei voi loppumattomiin elää. Lisäksi itätrollit huutavat hallituksen kaatoa, ja hyödylliset idiootit sitten komppaavat. Eikä huomaa, että ei se vasemmisto edes halunnut hallitukseen, kun tiesivät että talous on kustu, ja edessä vain ikäviä päätöksiä. Mukavampi vaikka ottaa selfietä muotiviikoilla.

Olisi hyvä, että ne leikkaukset kohdistuisivat oikein, näihin "en ikinä voisi tehdä tylsää työtä"-tyyppeihin, joista on ihan ok elää koko elämä muiden rahoilla. Systeemi on mätä, kun se sallii vuodesta toiseen oleilun. Esim. jo Ruotsissa tuet edellyttävät paikan päällä käymistä joka kk, ja työpaikka sitten osoitetaan, jos itse ei löydä. Alkaa ihmeesti sitten töitä vaan löytymään, kun se että klikkaa vain netissä hakemuksen kerran kuussa ei riitäkään. Ja kelpaa osa-aikatyökin, kun pelkkä oleilu ei ole vaihtoehto. Jos ne kaikki joita nyt elätetään ansaitsisivat elantonsa itse (saaden osa-aikatyöstä saman kun tuet ovat), voisi jäädä sitä rahaa kouluihin ja terveydenhoitoon. Eikä kehittyisi niin suurta määrää työkyvyttömiä, jotka on kotona oleillen hankkineet päihdeongelmaa, masennusta, paniikkihäiriötä ja ties mitä, mikä seuraa aika väistämättä sitä loputonta kotoilua vailla rahaa ja mielekkyyttä.

[Mea]

^ Asiat ovat juuri täsmälleen ja tismalleen noin.

[msk]

Jos mä jäisin jostain syystä nyt työttömäksi niin en taatusti enää saisi mistään töitä. Ei mua kukaan palkkaisi. 60 vuotias monisairas ja sydänvikainen ihminen. Vaikka olen ihan työkuntoinen kuitenkin.
Olisihan se sitten ihanaa kun työttömyysturvan saamista olisi vaikeutettu/vähennetty niin että emme tulisi toimeen.
Siinä sitten tämäkin työtön saisi ansionsa mukaan. Niinkö?

On olemassa tahallaan työttömiä joille ei kelpaa mikään. Heidät pitäisi saada ruotuun. En tiedä miten.
Mutta sitten on olemassa myös sellaisia työttömiä jotka menisivät kyllä töihin jos jonnekin kelpaisivat. Heitä tullaan nyt sitten mahdollisesti rankaisemaan samalla tavalla.
Kaikkia työttömiä ei vaan voi niputtaa samaan kasaan.

Toivottavasti saan/pystyn olemaan töissä eläkeikään saakka.