Välillä surullistakin. Osuin paikalle juuri kun hanhiperhe oli jättänyt yhden poikasen rantaan yksin. Poikanen kyhjötti ensin hiljaa paikallaan, sitten alkoi sukia untuviaan. Välillä siltä tuntui tasapaino pettävän, horjahteli oudosti ja ajateltiinkin että jotain vikaa varmasti on, kun siihen yksin jäi. Varikset alkoivat sitä kiusata ja poikanen lähti uimaan, ajoimme varikset pois ja poikanen palasi rantaan. Annoimme olla siinä, seurasimme vaan etteivät lokit tai varikset tule sitä härkkimään. Pian kuitenkin poikanen oli kaatunut selälleen, räpiköi eikä päässyt ylös. Hengitteli huonosti, menin kääntämään sen mutta ei lähtenyt minnekään enää, silmät puoliummessa. Ei yrittänyt edes kosketusta karkuun. Päästimme poikasen pois kitumasta

Päivällä nähtiin merikotka pellolla lähellä tietä, ilmeisesti oli saalis kynsissä. Sen jälkeen koiralla oli iltalenkillä mukavaa kun ensin pinkaisi rusakko edestä metsään ja pian pomppi kaksi valkohäntäpeuraa tien yli kymmenen metrin päästä, siinä päivän parhaat bongaukset. Ja lisäksi nähtiin turhan monta merimetsoa.