Kaveri on kotoisin Sysmän seudulta ja kehui tuota 100 litraa sahtia -leffaa. Oli katsonut sen jopa kahteen kertaan saman tien.
Minä en ymmärtänyt, mikä tässä juoppojen sekoilussa oli niin hienoa. Parissa kohtaa alussa hymähdin huvittuneena, mutta kun ei elokuva siitä edennyt mihinkään, eikä mitään käännettä juoneen tullut, niin sen loppuun katsominen oli yhtä tuskaa.
Oscar-ehdokas?! Voi elämän kevät...
