Millaisissa väleissä olet sisarustesi kanssa?

[siskosta]

Kieltämättä vähän pysäytti kun mediassa mainittiin sisarussuhteen olevan elämän tukipilari. Olisi hieno kun olisikin näin, mutta itse en halua siskon kanssa olla tekemisissä ellei ole pakko. Viimeksi suvun juhlissa näytin vanhemmilleni videon, jossa aikuinen poikani heitä lämpimästi onnittelee merkkipäivän johdosta kun ei päässyt itse paikalle. Sisko tuli äkkiä katsomaan, ei kuunnellut mitä poika videossa sanoi vaan alkoi nauraa niin kovaa että kauempanakin kaikki kääntyivät katsomaan. "hahhahhah, mitkä hiukset, aahhahhah, ai kauhee minkä näköinen!!"
Ja tämä hänelle täysin tavallista käytöstä. On sitten kyseessä minä, lapseni, puolisoni, ystäväni tai kuka vaan niin hänen täytyy haukkua ulkonäkö, puhetyyli, mitä milloinkin. Hänen omat lapsensa sentään ovat JOTAIN ja samoin hänen puolisonsa on täydellinen. No, ystäviä hänellä ei olekaan ja sitä nauraakin että rahaako mä ystävilleni annan kun niitä kerääntyy aina vaan lisää. Samoin työpaikkoja, ihmettelee mitä mä valehtelen haastatteluissa kun saan usein ne paikat joita haen. Kuulemma kyse vain helvetin hyvästä tuurista, ei tietenkään siitä että olen opiskellut itselleni hyvän ja työllistävän ammatin ja aikuisena vielä jatkanutkin opintoja, hän ei kouluttamattomana saa mitään haluamaansa työtä koska hänellä "ei ole moista tuuria".
Niin että en jaksa olla tekemisissä. Onneksi ei tarvitse. Sujuvasti eilenkin ajoin hänen ohitseen vaikka kävin paikkakunnalla. Kaikkia muita sukulaisia kyllä kävin tapaamassa.

[Tiibetinhelmi]

Parhaimmillaan varmaan sisarussuhde onkin elämän tukipilari, mutta ei todellakaan meille kaikille. Tuo sinun ^ kertomasi on kyllä aika kamalaa. Voi sitten kokonaan olla olematta tekemissä jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.