Resurssiaggressiivisuus

[Vieras]

Kaipaisin apua resurssiaggressiivisuuden kanssa. Kyseessä on 1 v 10 kk vanha paperiton paimenkoira, ja käytös on alkanut pari kuukautta sitten. Koira nappaa jonkun esineen, jota alkaa puolustaa silloin kun sitä yrittää ottaa pois. Tai vaihtoehtoisesti saatuaan jonkin herkun, vaikka kanansiiven, niin jos sitä yrittää ottaa pois (esim. siksi kun koira ei syökään sitä) alkaa myös murista. Tänään vietiin "väkisin" sen ottama esine siltä pois murinasta huolimatta - lopputuloksena koira puraisi kättä.

Olen nyt etsinyt netistä tarkempaa tietoa resurssiaggressiivisuudesta, ja sen pohjalta vaikuttaa siltä että on paras ottaa yhteyttä ongelmakoirankouluttajaan. Laitoin kuitenkin tämän myös tänne, jotta kuulisin mahdollisia muiden kokemuksia asiasta ja ehkä täältä saisi lisäosviittaa ja vinkkejä.

Koiran perusluonne on ystävällinen (myös vieraita ihmisiä ja koiria kohtaan) eikä aggressiivisuutta esiinny muissa tilanteissa.

[De la]

Onko sille yritetty opettaa esineistä luopumista? Jos ei niin, aloittaisin sillä. Eli esim. esine vaihdetaan johonkin koiran lempiherkkuun ja tähän yhdistetään käskysana. Lopulta koiran pitäisi pystyä luopumaan lähes mistä vain. Halutessaan sen voi opettaa tiputtamaan esineen/ruuan maahan, niin ei tarvitse kaivella suusta.

Toki ongelmakoirakouluttaja on hyvä ajatus ja hänellä voi olla erilainen lähestymistapa. Omille koirille tuo luopumisen opettaminen on osoittautunut hyväksi tavaksi, niin saa mahdollisesti vaarallisetkin jutut pois helposti.

[piku]

Itsekin lähtisin opettamaan luopumista ja muutenkin positiivisuuden kautta. Ongelmakoirakouluttajalta saa varmasti hyviä vinkkejä. Väkisin ja pakolla en lähtisi tuohon, rikkoo molemmilta luottamuksen ja purema voi olla pahakin.

[aunet]

Tuo väkisin pois ottaminen kyllä johtaa vain siihen, että koira puolustaa entistä kiihkeämmin. Tuo luopumisen opettaminen pikkuhiljaa ja kunnon palkka välittömästi, näin lähtisin liikkeelle. Niin että luopumisesta tulee aina koiralle kannattavaa.

Omilla ei ole ongelmaa ollut, mutta aikoinaan hoidossa olleella rotikalla oli. Ihan ongelmaksi asti kotonaan puolusti milloin mitäkin. Ruokakupin ohi ei edes voinut kävellä. Kas kummaa oppivaisena koirana hyvinkin helposti tajusi vaihtokaupan juonen, ja lopulta luovutti tavarat ihan pelkällä kehumisella. Selvisi, että omistaja itse oli vahvistanut käytöstä sillä, että otti ruokakupin kesken syönnin koiralta pois. Näin oli joku viisastelija opettanut tekemään. Koiralla tulee aina olla ruokarauha!

[MJK]

Samaa mieltä muiden kanssa että luopumisen harjoittelua ja antaa koiralle ruokarauha ja vaikka välillä nakata lisää ruokaa kippoon jos pystyy ettei se aiheuta jo murinaa.
Murinahan on yleensä merkki epävarmuudesta ja koiralta varoitus. Jos sitä ei kunnioita niin seuraavaksi tulee se purema.

Meillä aikoinaan omat koirat otti yhteen ja jouduttiin miehen kanssa ne irrottamaan toisistaan. Mies otti nuoren uroksen kiinni ja oli pakko painaa sitä sitten maahan niin kauan että se rauhoittuu. Se puri siis myös miestä siinä tilanteessa. Niin tämä koira alkoi sitten murista mun miehelle puruluista yms ja joskus rapsutuksistakin, niin tehtiin niin, että mies ei reagoinut koiraan mitenkään, ei edes katsonut sitä ikinä eikä alkanut rapsutteleenkaan vaikka tuli luo. Oli niinkuin koira olisi ollut ilmaa hänelle. Minä toki puuhailin koiran kanssa entiseen tapaan.

Taisi mennä jopa puolisen vuotta (oli pehmeä koira) että se alkoi taas luottaan mieheen ja murinat loppui.