Lemmikit

Iidis79 tarkoittanet "ääritapauksessa" kaareutuvalla selällä karpinselkää. Se on selkeä rakenteellinen virhe, kyseisessä tapauksessa rakenteessa on paljon muutakin yleensä vialla, takaraajojen mittasuhteet persiillään joka johtaa vääriin kulmauksiin, lanneranka saattaa olla liian lyhyt ja nämä kaikki yhdessä aiheuttavat karpin selän, ja sen kyllä maallikkokin huomaa. Näitä silloin tällöin on. Näyttää samalle kuin jokin muun rotuinen suoraselkäinen vetäisi mahaa sisään kun se on krampissa. Joskus eturauhavaivoista kärsivä suoraselkäinen uros näyttää samalta. Näin kuvailisin.

Mä sanoisin että kaikki jotka ovat mahdollisimman lähellä peruskoiraa.
monet metsästyskoirat, lapinkoirat, noutajat, spanielit, paimenet (ei saksan), pinserit/snautserit, mittelspitz, terrierit (ei tappijalkaiset), karkeasti ottaen monet alkukantaiset rodut.
Vinttikoiristakin monet, mutta niissä esim whippeteillä voi olla kaareutuva selkä, vaikka se olisikin kunnossa ja koiralle ominaista niin ääri tapauksissa se voi olla huono asia.
Se sitten että onko koira yksilö terve, kuvattu luustoltaan, on eriasia.

Niimpä, jos koiria hankittaisiinkin käyttötarkoituksen mukaan, niin automaattisesti ajan saatossa pois karsiutuu yksilöt jotka ei suoriudu tehtävästään, ei fyysisesti eikä henkisesti. Nykyään ei ole mahdollista käyttää koiria siihen mihin alunperin jalostettu, mutta korvikkeita on keksitty. Jos vaan jollain koira pääsisi toteuttamaan rodunomaista tehtäväänsä, niin olisi hyvä. Tai että se saisi tehdä edes jotain, kyllä mäyräkoira kannattaa metsään viedä vaikkei luolaan pääsisikään, ja vinttikoiran kanssa voi ajaa jälkeä siinä missä ajokoirallakin. Tuttavani venakko kilpailee jäljellä. Ja edelleen sanon, että kilpailu ei ole itsetarkoitus. Sen jäljen voi vetää ihan itse koiran iloksi. Ja gorgien kanssa voi mennä vinttien harjoituksiin, kuten meidän seurassa ovat kovin innokkaita. Husky kerrostalossa keskustassa vaatii jo siirtymistä muuallekin kuin koirapuistoon. Mutta kaiken eteen on oltava valmis näkemään vaivaa. Onhan näitä.

Mikä nyt sitten on "normaali" kun ihminen on jalostanut rodut sellaisiksi kuin ovat, esim laukka-tyypin koira on rakenteeltaan vähän erilainen kuin ravaaja.
Koiran liikunta kertoo paljon enemmän kuin näyttelyarvostelut: jos koira pystyy liikkumaan pitkiäkin matkoja vaivattomasti ja elää pitkän elämän ilman suurempia jumeja, se ei voi olla rakenteeltaan kovin huono.

Kallistun TIGERin kannalle: metsästyskoirista löytyy paljon yksilöitä, joiden menoa on ilo katsoa. Kun niitä käytetään alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, se karsii huonoja rakenteita pois.

Mä taas olen huomannut, että näin vinttikoiriin tottuneena sitä katsoo monia "peruskoiriakin" hyvin kriittisellä silmällä. Suorastaan suurimmasta osasta rotuja löytyy rakenneominaisuuksia, jotka itseäni arveluttaa. Vinttareiden lisäksi jäljelle jää lähinnä joitain lintu- ja jäniskoiria, sellaisia, joista näkee ensisilmäyksellä, että ne on luotu käyttöön.

Tässäpä lyhyesti Ahon Riittaa lainaten:

"Koiran rakennetta tutkittaessa on hyvä kiinnittää huomio useampaan asiaan: miten eläin pysähtyy ja seisoo luonnollisesti, miten se menee istumaan ja makuulle sekä nousee ylös ja miten se liikkuu eri askellajeissa."

Tuon avulla voit tehdä mielikuvaharjoitteita, otat jonkun rodun, ääriesimerkkinä bulldoggi. Mihin asentoon sen jalat jää kun se pysähtyy? No ei ainakaan suoraan linjaan kuten kuuluisi. Miten se istuu? Ei useinkaan suorassa vaan toisella kankullaan. Miten se liikkuu eri askellajeissa? Pystyykö laukkaan? Tuskin oikeanlaiseen, pupulaukkaan korkeintaan. Tätä kun jatkat joka rodun kohdalla niin jotain saat selville!

Mutta jos sulla on jo mielirotuja, helpottaa kummasti rakenteen arviointia.

Tuli mieleen tuosta etuosien rakenteesta - Millä koiraroduilla on normaalit ja terveet rakenteet? Olin kuvitellut että kunhan koira ei ole lytty, ruttu eikä tappijalka, on sen rakenne terve, mutta ilmeisesti asia ei ole ihan niin yksinkertainen?

Kertokaa esimerkkejä millä roduilla on normaalit ja terveet rakenteet?