Lemmikit

Kiitokset kommenteistanne! Olen ensireaktiosta lähtien ollut samaa mieltä että ei lähdetä leikkaamaan, vaan tarvittaessa hoidetaan kipuja. Hämmästyttää vain noinkin vahva dg, kun ei koira ole oireillut. Koira on kova liikkumaan, esimerkiksi tunturin päälle kapusi kevyesti edellä mennen, joten senköhän ansiosta oireilu on pysynyt poissa? Lihaksisto siis tosi hyvä. Ja ehkä koira on myös oppinut liikkumaan niin ettei polvi mene paikaltaan? Olenhan minäkin reumaatikkona oppinut estämään niveliä rasittavia liikkeitä.

jos polvi on "tarpeeksi huono" ja lihakset jaloissa kunnossa niin välttämättä ei oireile.
mulla oma koira oireili ykkösen polvea, se selkeästi aiheutti kipua, kun polvilumpio luksoitui. se olisi ollut järkevää leikata, mutta koira kuoli äkillisesti.
sitten mulla on ollut koira joka ei oireillut polveansa, se luksoitui vain kun koiran nosti syliin. en muista enää mikä sen polvitulos oli, veikkaan että huonompi kuin ykkösen, koska sen tunsi sormissaan, että nyt lähti polvi paikoiltaan. sitä ei leikattu - tai olisi leikattu jos oireilu olisi alkanut. kyseinen koira kuoli 13-vuotiaana muuhun.

en operoisi jos koira ei oireile. operaation jälkeen kuitenkin tulee pitää levossa koiraa ja silloin kaikki muut lihakset lähtee surkastumaan, kun liikuntaa rajoitetaan sitten sitä pitää kuntoutaa. joten tuo voisi kuulostaa siltä, että mennään ojasta allikkoon, enkä olisi ainakaan itse valmis ottaa sitä riskiä 12-vuotiaan koiran kanssa. toki mielessä kannattaa pitää sekin, että kun ne lihakset surkastuu niin oireet tulevat esiin sitten jossain kohtaa.

toki varmasti leikkaustekniikat ja tavat on kehittyneet ja jos polven tähystämällä tekee niin sehän on vähemmän invasiivisempi, jolloin ei ole niin radikaalia ns. häkkihoitoa operoidun eläimen kanssa kuin 90-luvulla. siltikään, en lähtisi operoimaan 12-vuotiasta, oireilematonta koiraa.

En lähtisi leikkaukseen oireettoman kanssa ja arvion ko. ongelmasta ottaisin vain ortopediltä muutenkin. Ehkä näin olikin?

Jos ei kerran oireile mitenkään, niin en näkisi syytä leikkaukseen. Toki pitää ottaa huomioon, että polveen todennäköisesti kehittyy nivelrikkoa, niin sen hoidosta ja kivunlievityksestä täytyy pitää huolta.

Minulla on 15 v. mittelspitz, jolla eläinlääkäri totesi jo vuosia sitten toisen polven luksoituvan (hänen arvionsa mukaan 2 tai jopa 3). Virallisessa polvitarkastuksessa polvet 1/0. Koira ei ole koskaan oireillut polveaan ja eläinlääkäri on ollut sitä mieltä, että niin kauan kun ei oireile niin ei tarvitse miettiä leikkausta ja nyt koira on jo sen ikäinen, että sitähän ei tietenkään leikattaisi. Nivelrikkoa sillä on ja siihen se saa Librela-pistoksia, jotka ovat tehonneet todella hyvin.

Tällainen todettiin muun tarkastuksen yhteydessä. Koira ei ole oirellut mitenkään. On reipas, iloinen, juoksee, kiipeilee, hyppii esim sohvan selkänojalta lattialle omasta halustaan. Lenkillä kävelee aina edellä. Jalka ei "lukkiudu", ei ainakaan koskaan olla nähty. Miten voi olla, ettei ole oirellut koskaan? En tiedä ko sairaudesta ennestään mitään ja ihmetyttää.
Lähtisitkö leikkauttamaan?