Lemmikit

Kiitos huolenpidosta, mutta nuo toimenpiteet eivät ole tarpeen, eivätkä sopivia keinoja tilanteeseen.

Vieras kirjoitti:Kiitos vastauksista, varsinkin ^ omakohtaisesta kokemuksesta.
Tilanne on tässä akuutti nyt vähän.niinkuin koko ajan. Chattia kokeilin, mutta sieltä ei lopulta kukaan vastannut. En uskalla suositella tälle läheiselle noita, kun pelkään juuri sitä että se voi olla viimeinen niitti. Jatkan siis yksin ja ainoana henkilönä vastaamista hänen puheluihinsa, ihan oman terveyteni kustannuksella. Viime yönä nukuin tunnin, toisaayönä 2.

Toi ei kannata, jos oikeasti tilanne on tosi paha, tee huoli-ilmoitus.

Ja sitten se vanha totuus, että aikuista ihmistä ei voi holhota eikä pelastaa, ei tehdä asioita puolesta eikä kauan kannatellakaan. Jos on itsaririski joka vaikuttaa todelliselta, soita lanssi tarkistamaan. Jos löydät tyypin perhettä, ota yhteyttä heihinkin, älä jää yksin tuollaiseen tilanteeseen.

Kiitos vastauksista, varsinkin ^ omakohtaisesta kokemuksesta.
Tilanne on tässä akuutti nyt vähän.niinkuin koko ajan. Chattia kokeilin, mutta sieltä ei lopulta kukaan vastannut. En uskalla suositella tälle läheiselle noita, kun pelkään juuri sitä että se voi olla viimeinen niitti. Jatkan siis yksin ja ainoana henkilönä vastaamista hänen puheluihinsa, ihan oman terveyteni kustannuksella. Viime yönä nukuin tunnin, toisaayönä 2.

Olen itse soittanut kun olo on ollut luokkaa että tapan itseni. Tutut tunnistaa jos kerron yksityiskohdat, koska varsinkin toinen puheluista oli jo niin absurdi, mutta menkööt.

Ensimmäinen oli ihan ihme lässyttäjä, kuin olisi jollekin vähän dementoituneelle asiakasmummukalle puhunut, höpötti aivan omiaan. Yritin itsemurhaa puhelun jälkeen, ei siis mitenkään toki puhelun takia, mutta se oli oma viimeinen oljenkorsi saada apua.

Seuraava kokemus lähes vuosikymmen ensimmäisen jälkeen oli absurdein ikinä. Olin siis soittanut aiemmin n. 8v sitten. Nyt kuitenkin kun soitin, väitti miespuolinen vastaaja että "hei sinähän soitit tänne jo aiemmin tänään" eikä uskonut millään että en ole soittanut kuin kerran aiemmin ja silloin oli vastaajakin aivan eri, että kai Suomenmaassa voi useampikin itkuinen äijä olla. Jankkasi vaan tätä omaa fantasiaansa että johan me aiemmin juteltiin.

Kolmatta kertaa ei kyllä tule, paremmat tsänssit -elikkäs nollan luokkaa- on saada asiantuntevaa apua päivystyksestä, tai pienemmän kriisin kanssa vaikka randomilta vastaantulijalta.

Pari tuttua on vapaaehtoisena noissa ollut, puheluihin ja chatteihin vastaamassa, eivät ole mt-puolen ammattilaisia. Ideana on olla keskusteluapuna ja tarpeen mukaan ohjata soittaja ottamaan yhteyttä viralliseen tahoon.

Voithan kokeilla soittaa jos sieltä saisi neuvoja tilanteeseen, tai vinkkiä mihin kannattaa olla yhteydessä.

Oliko niistä apua, ja jos oli niin millaista? Oma tilanne on sellainen että se ei puhumalla selkene, vaan tarvisi ammattilaista ja oikeasti tepsiviä neuvoja. Kyse ei siis ole minun vaan läheiseni ongelmista. Toki siis tämä on minulle ongelma mutta ei sillä tavalla että minulla olisi tai olisi tarpeen olla jokin dg.
Ratkaisua ei ole olemassakaan, mutta tarvis jotain muita keinoja kestää kuin käy lenkillä, ja nuku riittävästi, tai hae rauhoittavia.
Kysyn siksi kokemuksia että kaipailisin kokemuksia.